Tilinpäätös 2022

Taas on yksi 52 viikon jakso takana. Niin ne elon päivät vaan vierivät kiihtyvää tahtia. Vuosi on maailman mittakaavassa ollut Putinin aloittaman Ukrainan sodan ja sitä seuranneen energiakriisin vahvasti värittämä. Tekstejä ei vuoden aikana blogiin syntynyt, mutta laadinpa nyt kuitenkin lyhyen tilinpäätöksen, jotta voin edes vähän seurata edistymistäni taipaleella kohti taloudellista vapautta.

Henkilökohtaisella tasolla elämäni on vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ottanut jälleen harppauksen uuteen suuntaan. Tulin keväällä siihen tulokseen, että fyysisen työn tekeminen on ihmiselle hyväksi. Ei ihmistä ole tehty tuijottamaan tietokoneen näyttöä ja naputtelemaan näppäimistöä. Eikä myöskään lorvailemaan päivästä toiseen – joutilaisuuteenkin kyllästyy. Parasta taitaa olla, kun elämän eri osa-alueet ovat sopivassa tasapainossa, ja kun näiden välisen ajankäytön pystyy itse vapaasti päättämään omien tuntemusten mukaan viikko tai päivä kerrallaan.

Palasin elokuussa koulun penkille tarkoituksenani suorittaa ammatillinen perustutkinto minulle uudella, erittäin käytännönläheisellä alalla. Työtilanne alalla on ymmärrykseni mukaan varsin hyvä, mutta palkkataso siitä huolimatta kovin vaatimaton. En anna sen häiritä, koska olen ymmärtänyt etten tarvitse paljoa rahaa vaatimattomaan elämäntyyliini. Opinnot ovat verkkaisen alun jälkeen edenneet hyvin. Myös ensimmäinen työssäoppimisjakso on takanapäin. Joulun alla perustin yrityksen ja ensimmäiset laskutettavat työt on tehty. Tarkoitukseni on tehdä töitä opintojen ohessa sivutoimisesti, kun on aikaa ja energiaa. Valmistumisen jälkeen töitä voi sitten tehdä vähän enemmän, mutta edelleen osa-aikaisesti.

Hurjana laukkaava inflaatio, pilviin räjähtänyt sähkön hinta ja yli kolmeen prosenttiin kivunnut 12 kk euribor -korko laittavat talouteni tiukille. Elämisen kulut ovat kotitaloudessamme nousseet vuoden aikana aivan käsittämättömän paljon. Asuntolainamme koron tarkistuspäivä oli syyskuun puolivälissä. Ja edullinen kahden vuoden määräaikainen sähkösopimuksemme päättyi lokakuun lopussa (asumme suoralla sähköllä lämpiävässä pientalossa). Kuvittelin vuosi takaperin taloudellisen vapauden olevan jo aivan nurkan takana, mutta lyhyessä ajassa raketinlailla kohonneiden kustannusten myötä se onkin yht’äkkiä viisi tai jopa kymmenen vuotta kauempana.

Olen vihdoin ymmärtänyt myös sen, että vähintäänkin oman asunnon on oltava velaton, jotta voi olla taloudellisesti vapaa. Aina parempi, jos myös sijoitusasunnot ovat velattomia. Tai ehkä olisi parempi hankkiutua sijoitusasunnoista kokonaan eroon ja pitää rahat töissä osakemarkkinoilla.

Taloustilanteeni per 31.12.2022

Nettovarallisuuteni oli yhteensä € 475.013, josta sijoitusvarallisuutta € 405.676.

Tarkemmin jaoteltuna nettovarallisuuteni jakautuu seuraavasti:

€ 27.573 tileillä
€ 186.629 osakemarkkinoilla
€ 217.762 kiinteistömarkkinoilla
€ 1.285 korkosijoituksissa
€ 41.764 kiinni omassa asunnossa

Yllä olevat luvut ovat velattomia. Todellisuudessa kiinteistömarkkinoilla ja omassa asunnossa on kiinni myös velkarahaa, jota on seuraavasti:

€ 100.736 asuntolainaa omaan kotiin
€ 253.519 sijoituslainaa

Varallisuuden kehitys vuoden 2022 aikana

Sijoitusvarallisuus +€ 3.963 / +1,0% (401.713 –> 405.676)
Nettovarallisuus +€ 7.064 / +1,5% (467.949 –> 475.013)

Vuoden aikana käytiin kyllä yllä listattuja korkeammilla tasoilla, mutta € 500.000 kokonaisvarallisuus on yhä rikkomatta. Mollivoittoisesta pörssikehityksestä ja opintojen aloittamisen myötä katkenneesta ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta huolimatta sekä sijoitus- että nettovarallisuus kasvoivat siis maltillisesti. Se on mielestäni hyvä suoritus. En tehnyt mitään poikkeavaa – pysyin vain sijoitussuunnitelmassani. Ostin joka kuukausi noin €:lla 500 yhtä ETF-rahastoa, minkä lisäksi tein vuoden 2021 tilinpäätöksessä mainittuja peliliikkeitä. En myynyt mitään, vaikka yhden sijoitusasunnon myynti kävi mielessäni. Olin ajatukseni kanssa auttamatta myöhässä, koska markkina ei enää vedä ja asunnosta on nykytilanteessa vaikea päästä eroon. Olisi pitänyt myydä jo vuosi sitten.

Tuloista ja menoista en pitänyt tarkkaa kirjanpitoa.

Jatkosuunnitelma

Tärkeimmät tavoitteet vuodelle 2023 on suorittaa opintoja HOKSin mukaisessa aikataulussa ja kasvattaa osaamispääomaa sekä kontakteja työelämään.

Töiden tekemisestä / yrittämisestä en ota stressiä. Firman pyörittäminen perustuu omaan osaamiseeni ja työpanokseeni. Kulurakenne on tarkoituksella sellainen, että kuukausittaiset kiinteät kulut ovat pikemminkin kymppejä kuin satasia. Tilanne on myös tarkoitus pitää sellaisena ainakin opintojen loppuun asti. Ansaitsemani rahat investoin hyvin pitkälti takaisin yrityksen toiminnan kehittämiseen.

Pörssiin teen kuukausittain lisäsijoituksia niin kauan kuin kassavirta sen mahdollistaa. Sijoituslainojen tulevien korontarkistusten myötä kassavirta uhkaa kuivua hyvin ohueksi noroksi, jolloin joudun lopettamaan uuden rahan pumppaamisen osakemarkkinoille. Elämisen kulut koko vuoden osalta pystyn kattamaan säästöillä, kunhan ei tule mitään suurempaa yllätystä.

Tilinpäätös 2021

Blogiin on viimeisen vuoden aikana tullut kirjoitettua valitettavan vähän. Vuoden 2020 tilinpäätöksen jälkeen olen julkaissut vain neljä artikkelia. Niiden lisäksi olen aloittanut paria tekstiä, mutta ne ovat jääneet keskeneräisiksi luonnoksiksi.

Vauvan syntymän jälkeen oma ajankäyttö on mennyt totaalisen sekaisin. Tuntuu, että mitään ei saa enää tehtyä. Koohotus ja toohotus on niin päätöntä, että pikkuista ei voi päästää hetkeksikään irti silmistään. Vaikka puoliso katsoisi lapsen perään ja itsellä olisi lupa tehdä omia juttuja suljetun oven takana, erilaiset parkaisut ja kiljahdukset keskeyttävät ajatukset tuon tuostakin. En voi muuta kuin ihmetellä niitä somessa olevia tarinoita, joissa ihmiset kertovat perustaneensa äitiysloman aikana yrityksen ja kasvattaneen sen liikevaihdon kuusi tai seitsemän numeroiseksi tuossa tuokiossa. Hyvä kun itse saa edes laitettua ruokaa ja pestyä pyykit.

Näin jälkikäteen ajateltuna aiemmin kuukausikatsauksissa (silloin kun niitä vielä kirjoitin) listaamani tapahtumat, tehdyt asiat, saavutukset ja kohokohdat ovat olleet erittäin hyödyllisiä. Ne auttavat näkemään, mitä on saanut aikaan. Ettei aika ole vain valunut sormien välistä, vaan olen tehnyt itselleni mieluisia ja tärkeitä asioita.

Pidemmittä puheitta katsotaan taloustilanteeni per 31.12.2021. Nettovarallisuuteni oli yhteensä € 467.949, josta sijoitusvarallisuutta € 401.713.

Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti:

€ 28.470 tileillä
€ 195.815 osakemarkkinoilla
€ 204.613 kiinteistömarkkinoilla
€ 1.285 korkosijoituksissa
€ 37.767 kiinni omassa asunnossa

Varallisuuden kehitys vuoden 2021 aikana

Sijoitusvarallisuus +€ 73.952 / +22,6% (327.761 –> 401.713)
Nettovarallisuus +€ 60.251 / +14,8% (407.698 –> 467.949)

Nettovarallisuus kasvoi siis jälleen +k€ 60 aivan kuten vuonna 2020. Kuten seuraavaksi tulo- ja menolistauksessa nähdään, uutta rahaa minulle ei vuoden aikana varsinaisesti tullut, koska saamani ansiotulot menivät kokonaisuudessaan kuluihin. Sijoitustuotot kuitenkin rullasivat suotuisasti, minkä lisäksi siirsin käteiskassasta rahaa sijoituksiin.

Tulot ja menot vuonna 2021

Koko vuoden tulot:

Ansiotulot, netto € 15.903
Pääomatulot € 5.696
Muut tulot € 1.680
Yhteensä € 23.279

Koko vuoden menot:

Asuminen € 8.565, josta lainan lyhennyksen osuus € 4.219
Talouskukkaro & ruoka € 4.359
Liikkuminen € 1.724
Harrastukset & vapaa-aika € 675
Muut € 857
Yhteensä € 16.180 (€ 11.961 ilman asuntolainan lyhennystä)

Ansiotulot, jotka ovat puhtaasti ansiosidonnaisia työttömyyspäivärahoja, eivät siis aivan kattaneet kaikkia kuluja.

Pääomatuloissa ei ole huomioitu sijoitusasunnoista saamiani vuokratuloja, mutta jatkossa tulen muuttamaan kirjaustapaa tämän osalta. Vuonna 2022 tulen omassa kirjanpidossani seuraamaan kuukausittain kaikkia pääomatuloja bruttona.

Kulupuolella silmään pistään, että harrastuksiin ja vapaa-aikaan on mennyt rahaa todella maltillisesti. Se kertoo omalta osaltaan siitä, että erilaista huvittelua ja hauskanpitoa on ollut kovin vähänlaisesti.

Jatkosuunnitelma

Ansiosidonnaisen päivärahakauden päättyessä aion siirtyä elämään puhtaasti pääomatulojen (ja käteiskassan) varassa. Yritän erilaisia peliliikkeitä tekemällä kasvattaa pääomatuloja ja etenkin niiden tuomaa tasaista kuukausittaista kassavirtaa. En lähde tätä nyt avaamaan sen tarkemmin, koska tiedot menevät liikesalaisuuden puolelle. Joka tapauksessa kokoaikaisiin päivätöihin ei taida enää olla paluuta.

P.S. Jos suunnittelet taloudellista riippumattomuutta 4:n prosentin säännön mukaisesti toteutettuna, kannattaa tutustua When can I retire? -laskuriin.

Tilannekatsaus 06-2021 / 433K

Seuraan varallisuuteni kehittymistä sekä tuloja ja menoja kuukausittain, kuten aiemminkin. En vain ole julkaissut luvuista kuukausikatsauksia täällä blogissa. Mutta vuoden puolivälin kohdalla välitsekki voisi olla ihan paikallaan.

Tilannehan on se, että irtisanouduin töistä viime vuoden lopulla. TE-toimisto määräsi minulle kolmen kuukauden karenssin, minkä vuoksi aloin saada ansiosidonnaista päivärahaa vasta maaliskuussa. Kerryttämäni säästöt ja kuukausittain rullaavat pääomatulot mahdollistivat selviytymisen tämän ajanjakson yli helposti.

Kädestä suuhun elävä ei tällaista nopeaa ratkaisua välttämättä voi tehdä, vaan hän joutuu etsimään uuden työpaikan ennen eroilmoituksen jättämistä. Jos nykyinen työ on kuormittavaa ja henkiset voimavarat vähissä, työnhaku ei varmasti ole helppoa. Tilanteeseen voi jäädä jumiin, kun selkeää ulospääsyä ei ole. Jos ajan antaa tehdä tehtävänsä, tuloksena voi olla totaalinen loppuun palaminen, burn out, ja pitkä sairasloma.

Jos taas työt loppuisivat työnantajan aloitteesta, karenssia ei tietysti määrättäisi. Mutta tällöinkin puskuri tulee tarpeeseen, koska työttömyyskassoilla ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen käsittelyssä voi mennä kelpo tovi. Jatkossakin työttömyyskorvaukset maksetaan aina jälkikäteen. Säästöt pahan päivän varalle on siis syytä kerryttää hyvän sään aikana.

Juuri karenssista johtuen oma sääntöni puskurin suuruudeksi on kuuden kuukauden kuluja vastaava summa. Nykyisellä elämäntavallani se tekee € 9.000, minkä olen pyöristänyt mukavaan tasalukuun € 10.000. Tuo on siis minimi summa, mikä pitää kaikkina aikoina lojua pankkitilillä inflaation nakerrettavana. Saamatta jääneen tuoton, neljällä prosentilla laskettuna €/vuosi 400, voi ajatella vakuutusmaksuna. Varakassa turvaa oman mielenrauhan ja luo sen mahdollisuuden, että mistä tahansa huonosta tilanteesta (esim. työ- tai parisuhde) voi tarpeen vaatiessa irtautua nopeastikin.

Taloudellinen tilanteeni kesäkuun 2021 viimeisenä päivänä näytti seuraavalta:

nettovarallisuuteni oli yhteensä € 433.819, josta
sijoitusvarallisuutta on € 358.969

Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautui seuraavasti:

€ 39.195 tileillä
€ 181.674 osakemarkkinoilla
€ 176.010 kiinteistömarkkinoilla
€ 1.285 korkosijoituksissa
€ 35.656 kiinni omassa asunnossa

Varallisuuden kehitys 01-06/2021

Sijoitusvarallisuus +€ 31.208 / +9,5%
Nettovarallisuus +€ 26.121 / +6,4%

Sekä sijoitus- että nettovarallisuus ovat siis edelleen jatkaneet suotuisaa kehitystä. Osa sijoitusvarallisuuden kasvusta selittyy tekemilläni pienillä lisäsijoituksille, eli kasva ei ole tullut ainoastaan sijoituslainojen lyhenemisestä ja osakekurssien kipuamisesta kohti uusia korkeuksia. Näiden lisäsijoitusten myötä tileillä lojuvan rahan määrä on pienentynyt aavistuksen verran. Etsin jatkuvasti uusia houkuttelevia, tasaista kassavirtaa tuottavia sijoitusmahdollisuuksia ja olen valmis satsaamaan niihin käteiskassasta suurin piirtein puolet eli € 20.000.

Tulot ja menot 01-06/2021

Tulot yhteensä:

Nettopalkka € 5.549
Pääomatulot € 2.738
Muut tulot € 1.680
Yhteensä € 9.967

Menot yhteensä:

Asuminen € 5.204, josta lainan lyhennyksen osuus € 2.108
Talouskukkaro & ruoka € 2.106
Liikkuminen € 955
Harrastukset & vapaa-aika € 577
Muut € 448
Yhteensä € 9.291 (€ 7.183 ilman asuntolainan lyhennystä)

Olen budjetoinut tälle vuodelle kuluihin kaikkinensa € 18.000. Tältä osin alkuvuosi on siis mennyt varsin hyvin suunnitelman mukaisesti. Kaiken lisäksi asumiskulut pitävät sisällään pesutornin uusimiseen uponneen kertaluontoisen € 1.500 pamauksen, jota on talousarviota tehdessäni osannut ottaa huomioon. Mutta tämän tyyppisiä ja vastaavan kokoluokan yllätyksiä tulee varmasti jatkossakin vuosittain. Ikä tekee tehtävänsä. Ennen pitkää uusittavaksi tulevat kaikki keittiön kodinkoneet, takapihan terassi, pihakivetyksen painumien korjaus, julkisivun maalaus ja todennäköisesti kaikkein suurimpana projektina kylpyhuoneen ja saunan saneeraus. Ja varmaan autoonkin tulee tehtäväksi jotain suurempaan remonttia sekä uusien talvirenkaiden hankinta.

Tuloja ja menoja katsoessa huomionarvoista on, että nettopalkka (tai siis ansiosidonnainen päiväraha) ei riittänyt kattamaan kaikkia kuluja, ei edes kuluja ilman asuntolainan lyhennystä. Tuo selittyy tietysti karenssilla, ja nyt kuukausittain tilille napsahtava työttömyyskorvaus riittää kyllä ylläpitämään vaatimatonta elämäntyyliäni.

Tarkoituksenani ja tavoitteenani on kehittää pienimuotoisia sivuprojekteja – side hustle:ja, kuten Amerikassa sanottaisiin. Nykyinen lainsäädäntömme ei vain oikein mahdollista työttömälle satunnaisten keikkatöiden tekemistä yrittäjämäisesti laskutuspalvelun kautta. Jos yhdenkin tällaisen projektin erehtyy tekemään, TE-toimisto ja työttömyyskassa katsovat sinut välittömästi yrittäjäksi ja laittavat rahahanat pysyvästi kiinni. Parempi siis vain istua kotona käsien päällä ja syljeskellä kattoon.

Mainittakoon vielä, että pääomatuloissa ei ole huomioitu sijoitusasunnoista saamiani vuokratuloja, koska ne eivät tuota kuukausittaista kassavirtaa. Tätä kirjaustapaa olen käyttänyt myös kuukausikatsauksissa. Todellisuudessa sijoitusasunnoista on tietysti tullut pääomatuloja, jotka kasvattavat varallisuuttani niihin kohdistuvien lainojen lyhentymisen muodossa.

Hipin hygienia ja terveys

Henkilökohtainen hygienia ja terveys ovat asioita, joihin voi käyttää niin paljon rahaa kuin sielu sietää. Katto ei tule ihan heti vastaan. Kampaamot myyvät shampoita ja hoitoaineita, hiusvahoja ja ties mitä kräämejä aivan uskomattomilla hinnoilla. Ihokarvojen ajamiseen löytyy edullisia ja ei-niin-edullisia vaihtoehtoja. Nestesaippualle löytyy ilman kosketusta toimivia annostelijoita, jotka moninkertaistavat käsienpesuun käytettävän saippuan määrän. Suihkussa höyryävän kuumaa vettä voi laskea täydellä paineella vartin tai tyytyä viileään pikapesuun.

Terveys ja sen ylläpito pitää sisällään laajan skaalan asioita liikunnasta, ravintolisiin ja marianordinien hömpötyksiin. Personal trainerille ja joogaohjaajalle voi maksaa mansikoita tai katsoa YouTubesta ohjattuja harjoituksia ilmaiseksi.

Miten vapaa hippi on minimoinut hygieniaan ja terveyteen käytettävän rahamäärän?

Käytän saippuana oliiviöljystä tehtyä palasaippuaa. 300 gramman kimpaleen saa neljällä eurolla. Palan voi pilkkoa veitsellä kolmeen osaan, jolloin yhden niistä voi ottaa suihkuun toisen vessaan ja kolmannen keittiöön. Pesen niillä kaiken: vartalon ja hiukset, kädet ja käsin tiskattavat astiat. Yksi pala kestää useamman kuukauden.

Parran ajan samanlaisella partahöylällä kuin isoisäni aikoinaan. Se tunnetaan nimellä safety razor. Itse höylä maksaa jokusen kympin, ja vaihtoterät ovat melkein ilmaisia Gilletten teriin verrattuna. Ajan parran pari kertaa viikossa ja yksi terä kestää minulla käytössä helposti kuukauden verran. Rahaa partateriin menee vuodessa alle viisi euroa. Partavaahtona toimii oliiviöljysaippua, jota sivelen kasvoille hanan alla kastellulla kädellä. Villisian karvasta valmistettua partasutia en tarvitse. Samalla höylällä ajan myös kainalokarvat. Naispuoleiset firettäjät (ja tietysti kaikki muutkin) voivat käyttää safety razoria säärikarvojen ajeluun. Teriä tuossa on vain yksi, mikä saattaa tuntua hurjalta 5-teräiseen, pehmeällä geelireunuksella ja joustavalla ajopäällä varustettuun höylään tottuneelle. Voin kuitenkin vakuuttaa, että pienen harjoittelun jälkeen paluuta muovirimpuloihin ei enää ole. Sähkökäyttöisen parranajokoneen ostaminen ei ole käynyt edes mielessä.

Deodorantin käytön olen lopettanut kokonaan. Aiemmin laitoin kainaloihin perunajauhosta, soodasta ja kookosöljystä itse tekemääni seosta. Tuostakin voisi kookosöljyn jättää huoletta pois, jolloin dödön voi laittaa vaikka vanhaan maustesirottimeen.

Hampaat pesen aivan tavallisella käsikäyttöisellä hammasharjalla, jossa on extrapehmeät harjakset. Hammastahnana käytän tavallista marketin tuubia, josta sipaisen harjaan herneen kokoisen pallon.

Ylläpidän kuntoani kävely- ja juoksulenkeillä lähimetsissä sekä tekemällä erilaisia jumppaliikkeitä kotona. Kuntoiluvälineinä toimivat harjanvarsi keppijumppaan, muutama eri kokoinen käsipaino ja kahvakuula, kuminauha, tasapainolauta, jumppapallo, leuanvetotanko ja tennispallo. Nämä on hankittu vähitellen useamman vuoden aikana, ja niiden kaikkien yhteishinta jäänee jonnekin sadan euron tietämille. Useimmat näistä on mahdollista hankkia torin kautta lähes ilmaiseksi. Netistä löytyy myös ilmaisia treeniohjelmia ja -haasteita kuten One Hundred Pushups.

Vähennä muovijätettä ja säästä rahaa

Mikään mahti maailmassa ei estä sinua kokeilemasta näitä samoja menetelmiä ja tuotteita. Nestemäiset shampoot ja saippuat on pakattu muovipulloon tai -pussukkaan, ja niitä saa jatkuvasti olla ostamassa lisää. Palasaippua sen sijaan on täyttä tavaraa. Samaten safety razorin tylsistyneet terät voi laittaa metallinkeräykseen toisin kuin viiden terän ihmeet.

Siirtymällä oliiviöljysaippuaan vähennät tuottamasi muovijätteen määrää. Nestemäiset shampoot ja saippuat on aina pakattu muovipulloon tai -pussukkaan, ja ne ovat hupaa tavaraa. Samaten partahöylän vaihto vanhaan kunnon yksiteräiseen täysmetalliseen malliin ja siirtyminen itse tehtyyn deodoranttiin, säästää sekä luontoa että rahaa. Uskallan väittää, että näillä kolmella muutoksella säästät rahaa helposti kolminumeroisen summan vuodessa. Kokeile!

Miltä pääomatulojeni tilanne näyttää?

Aloin pohtimaan vuoden 2020 tilinpäätöksessä, olenko jo taloudellisesti vapaa. FIRE-piireissä 4-prosentin sääntö on muodostunut yleiseksi mittapuuksi vapauden saavuttamisesta. Säännön mukaan taloudellinen vapaus alkaa, kun sijoitusvarallisuutta on kertynyt niin paljon, että sille saatava neljän prosentin vuosituotto riittää kattamaan kaikki kulut. Toisin sanoen sijoitusomaisuutta on oltava 25 kertaa vuosikulujen verran.

Tein vuodelle 2021 budjetin (en ole julkaissut sitä blogissa), jossa vuosikulut ovat yhteensä € 18.000 eli €/kk 1.500. Tästä summasta asuntolainan lyhennyksiin menee €/vuosi 4.200 eli €/kk 350 ja kaikkiin muihin kuluihin jää €/vuosi 13.800 eli €/kk 1.150. Eihän tuolla summalla vielä herroiksi eletä, mutta moni tulee toimeen vähemmälläkin.

Neljän prosentin sääntö perustuu osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoon, joka on yleensä hieman lähteestä riippuen 7-8 prosenttia, ja siihen laskettuun varmuusmarginaaliin. Koska tällä hetkellä suurin osa sijoitusvarallisuudestani on sijoitettu osakemarkkinoiden sijaan asuntomarkkinoille, ja koska asuntosijoituksia on jatkossakin tarkoitus kasvattaa pörssisijoituksia nopeammin, neljän prosentin säännön rinnalla on mielestäni perusteltua tarkastella todellisiin lukuihin (vuokrat, vastikkeet ym.) perustuvia tuottoja. Edellisen kerran tein katsauksen pääomatulojen tilanteeseeni toukokuussa 2019 kirjoituksessa ”Ajatuksia säästöprosentista ja pääomatuloista”. Päivitetään nyt tilanne:

Sijoitusasunto nro1 € 7.000 (ei kassavirtaa, vaan lainan lyhennystä)
Sijoitusasunto nro2 € 3.000 (ei kassavirtaa, vaan lainan lyhennystä)
Vuokratuottokohde € 4.000
Kiinteistörahasto € 300
Osakemarkkinat € 7.500 (laskennallinen, 5% markkina-arvosta)
Yhteensä € 21.800

Summasta täytyy vähentää vielä verot, jolloin nettona käteen jää suuruusluokkaa € 15.250 vuodessa tai €/kk 1.270.

Sijoitustuottoni kasvavat vuoden aikana sijoitusasunnolla nro3, kun ostamani ja jo maksamani (no, en vielä oikeasti ole maksanut asunnon kaikkia maksueriä, mutta olen siirtänyt rahat omassa kirjanpidossani pankkitalletuksista kiinteistösijoituksiin) uudiskohdeyksiö valmistuu ja saan sen vuokrattua. Arvioin asunnon vuosituotoksi kulujen jälkeen € 4.000, jolloin pääomatuloni ovat €/vuosi 25.800, ja verojen jälkeen €/vuosi 18.000 eli €/kk 1.500.

Eli kolmannen sijoitusasunnon myötä pääomatuloni kattavat kaikki kuluni, mukaan lukien oman kodin asuntolainan lyhennys. Edellä lueteltujen sijoitusten lisäksi minulla on käteiskassassa € 45.000, jolla yksistään pystyn kattamaan kahden ja puolen vuoden kulut.

Ainakin jonkin asteinen vapaus tai taloudellinen turva on siis saavutettu. Ei tämän potin varaan vielä uskalla täysin heittäytyä, eikä ole tarviskaan. Töitä ei kuitenkaan enää ole pakko tehdä toimeentulon varmistamiseksi. Voin vapaammin ja osa-aikaisesti puuhailla asioita, jotka koen mielekkäiksi, ja joista saa pientä tuloa. Jonkinlainen tavoite voisi olla sijoitusvarallisuuden tuplaaminen 650.000 euroon. Se tulee vääjäämättä tapahtumaan ilman lisäsäästöjä ja -sijoituksia, kunhan vain onnistun kattamaan kulut osa-aikaisilla ja projektiluontoisilla keikkatöillä. Ja korkoa korolle -ilmiö pitää taustalla huolen varallisuuden karttumisesta.

Tilinpäätös 2020

Syksy ja loppuvuosi olivat aivan uskomattomia. Elämä heitti kierrepalloja toinen toisensa perään. Muutamassa kuukaudessa on tapahtunut todella paljon:

koin paniikkihäiriöitä ja ahdistuskohtauksia
ostettiin uusi, isompi asunto
myytiin vanha asunto
muutettiin
neuvottelin sijoituslainat uusiksi asuntokauppojen kanssa samassa tiimellyksessä
irtisanoin työsuhteeni ja jättäydyin tyhjän päälle
meille syntyi esikoinen
ostin uudiskohdeyksiön (sijoitusasunto nro3), joka valmistuu vuoden 2021 aikana

Kaiken tämän lisäksi korona on tietysti ollut kaiken aikaa päällä ja tuonut oman mausteensa soppaan. Henkiset voimavarat ja jaksaminen ovat olleet koetuksella, ja luulen käyneeni aivan niiden äärirajoilla. Blogiin kirjoittamiselle ei ole riittänyt sen enempää aikaa kuin energiaakaan.

Henkilökohtaisen talouden seuraamista olen vanhojen tapojeni orjana jatkanut kuukausittain, mutta väliin jääneitä kuukausikatsauksia en enää lähde kirjoittamaan. Saattaa olla, etten julkaise tulo- ja kuluseurantaraportteja jatkossa lainkaan. Koen, että niiden anti on kovin vähäinen. Netto- ja sijoitusvarallisuuden kehittymisen seuraaminen on jollain tavalla paljon mielenkiintoisempaa kuin vaatimattomien kulujen räknääminen. Talouden osalta niin kauan menee hyvin ja suunta on oikea, kun varallisuus jatkaa kasvuaan. Kuoppia väistämättä tulee, mutta hieman pidemmällä aikavälillä katsottuna käppyröiden suunnan pitäisi jatkaa kulkuaan kohti koillista.

Tällä alustuksella katsotaan taloustilanteeni joulukuun viimeisenä päivänä vuonna 2020. Nettovarallisuuteni oli yhteensä € 407.698, josta sijoitusvarallisuutta on € 327.761. Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti:

€ 46.389 tileillä
€ 154.590 osakemarkkinoilla
€ 171.886 kiinteistömarkkinoilla
€ 1.285 korkosijoituksissa
€ 33.548 kiinni omassa asunnossa

Varallisuuden kehitys vuoden 2020 aikana

Sijoitusvarallisuus +€ 58.890 / +21,9% (268.871 –> 327.761)
Nettovarallisuus +€ 60.087 / +17,3% (347.611 –> 407.698)

Sekä sijoitus- että nettovarallisuus ovat siis jatkaneet suotuisaa kehitystä. Luvut eivät ole yhtä komeat kuin tilinpäätöksessä 2019, mutta siitä huolimatta olen enemmän kuin tyytyväinen. Varallisuuden kasvattaminen +k€ 60:lla on hyvä saavutus.

Tulot ja menot vuonna 2020

Koko vuoden tulot:

Nettopalkka € 31.575
Pääomatulot € 6.706
Muut tulot € 499
Yhteensä € 38.779

Koko vuoden menot:

Asuminen € 3.913, josta lainan lyhennyksen osuus € 1.048
Talouskukkaro & ruoka € 4.298
Liikkuminen € 1.856
Harrastukset & vapaa-aika € 2.951
Muut € 806
Yhteensä € 13.824 (€ 12.776 ilman asuntolainan lyhennystä)

Nettopalkasta jäi kulujen (asuntolainan lyhennystä ei ole laskettu kuluksi, vaan rahan siirroksi pankkitililtä seiniin) jälkeen säästöön € 18.799 ja säästöprosentti koko vuoden luvuilla näyttää lukemaa 59,5%.

Pääomatuloissa ei ole huomioitu sijoitusasunnoista saamiani vuokratuloja, koska ne eivät tuota kuukausittaista kassavirtaa. Tätä kirjaustapaa olen käyttänyt myös kuukausikatsauksissa. Todellisuudessa sijoitusasunnoista on tietysti tullut pääomatuloja, jotka kasvattavat varallisuuttani.

Olenko jo taloudellisesti vapaa?

4-prosenttia (lue lisää 4-prosentin säännöstä) sijoitusvarallisuudestani on € 13.110. Nykyisellä kulutasolla (ilman asuntolainan lyhennystä) tuo summa kattaa juuri ja juuri menoni. Kulut tulevat kuitenkin suuremman asunnon ja lapsen syntymän myötä kasvamaan, enkä vielä tiedä tarkalleen kuinka paljon. Tosiasia on, että myös asuntolainan lyhennykset pitää hoitaa. Sitten taas sijoituksille saamani tuotto on ainakin pitkällä aikavälillä todennäköisesti enemmän kuin neljä prosenttia. Eli aika lähellä jonkin asteista taloudellista vapautta alan varmaan olla. Voisin kirjoittaa tarkempaa pohdintaa ja laskelmaa erillisessä postauksessa.

Kuukausikatsaus 08-2020 / 394K

Vapaus on taas yhden kuukauden lähempänä ja on aika julkaista kuukausikatsaus tuloista, kuluista sekä netto- ja sijoitusvarallisuuden kehittymisestä. Raportti edustaa henkilökohtaisia lukujani kahden hengen taloudessa. Pyrin pitämään raportin formaatin samana kuukaudesta toiseen, jotta kuukausien vertailu toisiinsa on helppoa.

Tulot

Nettopalkka € 2.116
Pääomatulot € 360
Yhteensä € 2.476

Kulut

Asuminen € 138, josta lainan lyhennyksen osuus € 0
Talouskukkaro & ruoka € 401
Liikkuminen € 66
Harrastukset & vapaa-aika € 0
Muut € 342
Yhteensä € 946 (€ 946 ilman asuntolainan lyhennystä)

Säästö

€ 1.530 / 61,8%
€ 1.530 / 61,8% jos asuntolainan lyhennystä ei katsota kuluksi
€ 1.170 / 55,3% jos pääomatuloja ei huomioida säästöjen laskemisessa

Elokuun 2020 lopussa nettovarallisuuteni oli yhteensä € 393.989 (+9.801), josta sijoitusvarallisuutta on € 278.547 (+8.366). Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti (suluissa muutos kuukauden aikana):

€ 55.480 tileillä (+1.435)
€ 140.945 osakemarkkinoilla (+7.613)
€ 136.317 kiinteistömarkkinoilla (+753)
€ 1.285 korkosijoituksissa (+0)
€ 59.962 kiinni omassa asunnossa (+0)

Yhteenveto ja keskeisimmät huomiot:

Paluu kesälaitumilta sorvin ääreen tapahtui elokuun toisella viikolla. Sen jälkeen arki on soljunut tasaisen tappavaa tahtia. Energiat ovat täypäivien jälkeen olleet kaikkien aikojen pohjalukemissa. Voin ihan rehellisyyden nimissä sanoa, että töitä on tällä hetkellä aivan liikaa, minkä vuoksi elämäni ei ole sellaista kuin toivoisin. Tähän täytyy tehdä muutos. Ensimmäiset askeleet tähän suuntaan on kaikeksi onneksi jo otettu.

Totaalinen, elämän päälaelleen pyöräyttävä, mullistus on tulossa myöhemmin syksyllä, kun perheeseemme syntyy esikoinen. Kuluseurannan muissa kuluissa näkyykin jo ensimmäiset tehdyt vauvahankinnat. Äitiyspakkaus on tullut, ja sukulaiset ja ystävät ovat antaneet heille tarpeettomiksi jääneitä vauvanvaatteita ja -tarvikkeita avokätisesti. Lisäksi olemme käyneet pyörähtämässä lastenvaatteisiin erikoistuneilla kirppareilla ja selattua tarjotaa Tori.fi:ssä ja Facebookin ryhmissä. Tavoitteemme on ostaa mahdollisimman vähän tavaraa uutena, ja suosia käytettyjä, hyvässä ja siistissä kunnossa olevia tuotteita. Nähtäväksi jää, miten onnistumme.

Kuukausikatsaus 07-2020 / 384K

Tulot

Nettopalkka € 2.820
Pääomatulot € 360
Yhteensä € 3.180

Kulut

Asuminen € 138, josta lainan lyhennyksen osuus € 0
Talouskukkaro & ruoka € 284
Liikkuminen € 182
Harrastukset & vapaa-aika € 200
Muut € 12
Yhteensä € 815 (€ 815 ilman asuntolainan lyhennystä)

Säästö € 2.365 / 74,4% (€ 2.365 / 74,4% jos asuntolainan lyhennystä ei katsota kuluksi, € 2.005 / 71,1% jos pääomatuloja ei huomioida säästöjen laskemisessa)

Heinäkuun 2020 lopussa nettovarallisuuteni oli yhteensä € 384.188 (+3.231), josta sijoitusvarallisuutta on € 270.181 (+1.799). Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti (suluissa muutos kuukauden aikana):

€ 54.045 tileillä (+1.432)
€ 133.332 osakemarkkinoilla (+941)
€ 135.564 kiinteistömarkkinoilla (+858)
€ 1.285 korkosijoituksissa (+0)
€ 59.962 kiinni omassa asunnossa (+0)

Yhteenveto ja keskeisimmät huomiot:

Tuloissa ja kuluissa ei ollut mitään tavanomaisuudesta poikkeavaa auton katsastusta lukuun ottamatta. Eikä siitäkään tarvinnut maksaa mansikoita, koska löysin katsastushinnat.fi -sivustolta hyvän tarjouksen. Keskellä arkipäivää olevat katsastusajat olivat järjestäen edullisempia kuin ilta-ajat, mikä sopi minulle erittäin hyvin. Sain hoidettua katsastuksen näppärästi keskellä etätyöpäivää lounastauon aikana eikä minun tarvinnut käyttää siihen arvokasta vapaa-aikaa töiden jälkeen. Heinäkuun arki-iltoina kun on kivampi lähteä esimerkiksi fillarilla iltauinnille tai vaikka kävelylle ja jäätelölle keskustaan.

Seuraan autoilun kuluja tavanomaista sukankuluttajaa yksityiskohtaisemmin. Kuluseurantataulukkoni kattaa ensimmäistä omaa autoani lukuunottamatta kaikki sen jälkeiset viisi omistamaani autoa. Elokuun alussa tuli täyteen tasan viisi vuotta siitä kun rullasin nykyisen menopelini ulos liikkeestä. Sen kunniaksi kirjoitan lähiviikkoina blogipostauksen, kuinka paljon auton omistaminen maksaa kaikki kulut huomioituna.

Nettovarallisuus on jatkanut tasaista kasvua palkkatöistä säästämäni siivun sekä tasaisesti kuukaudesta toiseen rullaavien vuokratulojen ansiosta. Osakemarkkinoilla meno on ollut kaikkea muuta kuin tasaista, eikä salkkuni ole vielä noussut koronadippiä edeltävälle tasolle. Tämän seurauksena sijoitusvarallisuus on samalla tasolla kuin vuoden alussa. Toisaalta käteisen määrä on paisunut kaikkien aikojen suurimpaan lukemaansa, koska en juurikaan ole tehnyt lisäsijoituksia sen enempää sijoitusasuntoihin kuin osakeindeksirahastoihinkaan. Kenties käteiselle tulee vielä käyttöä…

Heinäkuun ensimmäisen puoliskon tein vielä töitä, ja jälkimmäisen puoliskon olin ansaitulla ja pitkään odotetulla kesälomalla. Myös elokuun ensimmäinen viikko on ollut lomaa, ja paluu arkeen tapahtuu huomenna. Koronatilanteesta johtuen kesäloma on kulunut tuttavien mökeillä, lähiretkiä tehden, grillaten, kirjoja ja blogeja lukien, uimarannoilla ja rantakallioilla hengaten ja kotisohvalla leffoja katsoen. Koska maisema on vaihtunut tiuhaan, kolmen viikon kesäloma on tuntunut pidemmältä kuin se onkaan.

Kuukausikatsaus 06-2020 / 380K

Tulot

Nettopalkka € 3.216
Pääomatulot € 351
Yhteensä € 3.567

Kulut

Asuminen € 138, josta lainan lyhennyksen osuus € 0
Talouskukkaro & ruoka € 477
Liikkuminen € 67
Harrastukset & vapaa-aika € 200
Muut € 77
Yhteensä € 959 (€ 959 ilman asuntolainan lyhennystä)

Säästö € 2.608 / 73,1% (€ 2.608 / 73,1% jos asuntolainan lyhennystä ei katsota kuluksi, € 2.257 / 70,2% jos pääomatuloja ei huomioida säästöjen laskemisessa)

Kesäkuun 2020 lopussa nettovarallisuuteni oli yhteensä € 380.957 (+4.132), josta sijoitusvarallisuutta on € 268.382 (+1.947). Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti (suluissa muutos kuukauden aikana):

€ 52.613 tileillä (+2.131)
€ 132.391 osakemarkkinoilla (+1.196)
€ 134.706 kiinteistömarkkinoilla (+751)
€ 1.285 korkosijoituksissa (+0)
€ 59.962 kiinni omassa asunnossa (+0)

Yhteenveto ja keskeisimmät huomiot:

Muokkasin kuluseurannan kategorioita poistamalla median (johon ei ole tullut puhelinlaskun lisäksi juuri muita kuluja) ja siirtämällä muut-kategorian alla olevan harrastukset & vapaa-aika omaksi päätasoksi. Näin se taitaa olla, että asuminen, liikkuminen ja syöminen ovat valtaosalle ihmisistä suurimmat kuluerät ja neljäntenä tulee sitten kunkin henkilökohtaisen mielenkiinnon mukaiset aktiviteetit. Joillakin se on matkailu, toisilla elektroniikka tai valokuvaus, urheiluvälineet ja seuramaksut jne.
Talouskukkaroon tehtiin ylimääräinen € 200 täydennys, koska koronakevään aikana ruokakaupassa tehtävien ostosten määrä on kasvanut. Lounaita ollaan syöty enimmäkseen kotona ja työpaikkaruokailut ovat jääneet vähemmälle. Näin taloustilin saldo on vähitellen painunut tavanomaisesta tasosta, ja lisärahan siirtäminen oli tarpeen.
Olin jo tekemässä tarjousta potentiaalisesta sijoitusasunnosta nro 3, mutta myynti-ilmoitus poistui Oikotieltä ratkaisevalla hetkellä viikonlopun aikana. Maanantaina välittäjälle soittaessa selvisi, että myynnissä useamman kuukauden roikkuneesta kohteesta oli juuri tehty kaupat. Myöhästyin siis aavistuksen verran.
Kesäkuussa nautittiin hellepäivistä uimarannalla loikoillen, pelattiin rantalentistä, heiteltiin frisbee golfia, leivottiin raparperipiirakkaa, syötiin mansikoita ja ahmittiin ravintolaruokaa. Juhannus vietettiin ystävien mökillä polttopuita tehden, grillaten, saunoen ja riippumatossa loikoillen. Tehtiinpä lisäksi soutuveneellä pieni päiväretki lähisaareen, jossa maattiin auringon lämmittämällä polttavan kuumalla kalliolla.

Sijoitusasunnon vuokraaminen etänä

Tammikuun lopulla ensimmäisen sijoitusasuntoni vuokralainen otti yhteyttä ja kertoi, että heillä on tullut poikaystävän / avomiehen kanssa ero. No, sitä sattuu. Elämä on. Maapallo jatkaa pyörimistään. Eipä sitten muuta kuin viestiä isännöintitoimistoon, että ottavat toisen vesimaksun pois ja huoltomies päivittää nimitaulun.

Maaliskuun alkupuolen lauantai-aamuna sähköpostissani on taas viesti vuokralaiselta. Hän tiedustelee voisinko antaa vuokrasta alennusta 50-100 euroa/kk. Minkäänlaista syytä tai perustelua alennukselle hän ei esitä. Ilmeisesti olisi vain hänen kannaltaan mukavaa, että taskuun jäisi vuokran maksun jälkeen enemmän rahaa. Korona ei tietääkseni ole vaikuttanut hänen työtilanteeseen tai palkkaan mitenkään. Mutta tottakai asumiskulujen lähestulkoon tuplaantuminen näkyy kenen tahansa kukkarossa.

Kerroin hänelle ystävällisesti asunnon vuokran olevan erittäin kohtuullinen verrattuna muihin samalla alueella vuokrattava oleviin asuntoihin. Alennukselle ei olisi mitään perusteita enkä sitä myöntäisi. Pyöriihän minulla vastikkeen maksu ja lainan lyhennykset aivan samoin, asuipa asunnossa yksi, kaksi tai vaikka viisi vuokralaista. Jos vuokralainen haluaa nipistää asumiskuluja pienemmäksi, hänen pitää luopua jostain. Muuttaa pienempää tai tasoltaan/kunnoltaan huonompaan asuntoon, siirtyä kauemmas palveluista ja julkisen liikenteen yhteyksistä. Tai ottaa kämppis.

Osasin siis odottaa irtisanomisilmoitusta, mutta en aavistanut sen tulevan aivan niin nopeasti. Maaliskuun juuri vaihduttua huhtikuuhun vuokralainen ilmoitti löytäneensä edullisemman asunnon, johon muuttaisi toukokuun alussa. Hän oli hyvin tietoinen vuokrasopimuksen irtisanomisajasta, mikä olisi touko-kesäkuun vaihde. Lupasin laittaa vuokrausilmoituksen heti nettiin, ja jos uusi vuokranmaksaja löytyisi toukokuun alusta, pois muuttamassa oleva nykyinen vuokralainen vapautuisi sopimussakosta ja vuokranmaksusta kesäkuun osalta. Ensinnäkin tämä on mielestäni reilua – en tarvitse normaalin vuokran päälle ylimääräisiä korvauksia vuokralaisen kustannuksella – ja toiseksi vuokralaisella olisi sopiva porkkana olla joustava näyttöjen järjestämisessä.

Naputtelin annetaan vuokralle -ilmoituksen Oikotielle vuoden takaisilla tiedoilla ja valokuvilla. Olen panostanut asunnot stailaukseen/sisustukseen ja valokuviin, joten asuntoni erottuu kuvien ansiosta hyvin edukseen muusta tarjonnasta. Pian ilmoituksen julkaisemisen jälkeen sähköpostiini tulikin kourallinen yhteydenottopyyntöjä Oikotien viestitoiminnon kautta. Soitin näistä muutamalle potentiaalisimmalle, ja tein heille lyhyet puhelinhaastattelut. Läpäisin seulastani kaksi ehdokasta, jotka ohjasin ottamaan yhteyttä nykyiseen vuokralaiseen ja sopimaan ajankohdan näytölle suoraan hänen kanssaan. Turhaan olisin itse välikätenä sovittamassa heidän aikataulujaan yksiin.

Molemmat asunnon nähneet halusivat vuokrata sen. Toinen ehdokkaista vaikutti mielestäni potentiaalisemmalta pitkäaikaiseksi asukkaaksi, joten lupasin varata asunnon hänelle muutamaksi päiväksi kunnes hän saisi tarkistettua omaa aikatauluaan ja mahdollisuutta irtautua nykyisestä vuokrasopimuksesta ennenaikaisesti. Näiden parin päivän aikana vuokralaisehdokas oli laskenut rahojaan tarkemmin ja tullut tulokseen, ettei hänellä olisikaan varaa maksaa kahden kuukauden vakuutta ja ensimmäisen kuukauden vuokraa ennen kuin saa vuokravakuuden takaisin nykyisestä vuokra-asunnostaan. Se oli minulle deal braker, joten palasin juttuun toisen ehdokkaan kanssa. Hän oli tällä välin ehtinyt löytää itselleen uuden kortteerin. Tässä vaiheessa alettiin lähestyä huhtikuun puoliväliä, joten asunnon vuokralle saaminen huhti-toukokuun vaihteessa alkoi näyttää epätodennäköiseltä.

Kaikeksi onneksi Oikotieltä tuli edelleen yhteydenottoja uusilta kiinnostuneilta, joskaan ei aivan yhtä kiivasta tahtia kuin heti ilmoituksen julkaisun jälkeisinä päivinä. Pidin lisää puhelinhaastatteluja ja sovin asunnolle kolme näyttöä lisää. Näistä kaksi olivat halukkaita tekemään vuokrasopimuksen. Pyysin molemmilta kaksi viimeisintä palkkatodistusta, ja allekirjoitin nopeamman kanssa vuokrasopimuksen sähköisesti Visma Sign -palvelulla luottotietojen tarkistuksen jälkeen. Lisäksi pyysin maksamaan vakuuden välittömästi, jotta vuokralainen sitoutuu sopimukseen eikä ilmoita muuttoa edeltävänä päivänä vetäytyvänsä sopimuksesta.

Vuokralainen vaihtui kesäkuun alusta. Pois muuttanut vuokralainen ei rahapulassa pystynyt maksamaan toukokuun vuokraa, koska hänen piti maksaa uuden asunnon vakuus ja vuokra. Sain kuitenkin omani pois pidättämällä sen häneltä vakuudesta. Asunnon loppusiivous oli suoritettu moitteetta eikä asunnossa ollut muitakaan puutteita, joten muilta osiin minun ei tarvinnut kajota vakuuteen. Oppina tuli kuitenkin se, että kahden kuukauden vuokraa vastaava vakuus kannattaa vuokralaiselta edellyttää, niin kuin olin tehnytkin.

Kun myös asunnon kuntotarkastuksen tekeminen puutelistoineen ja valokuvineen sekä avainten luovutus hoituivat uuden ja vanhan vuokralaisen yhteistyönä, minun ei tarvinnut käydä asunnolla kertaakaan vuokrausprosessin aikana. Kaikki hoitui etänä, kun pois muuttava vuokralainen oli yhteistyökykyinen ja -haluinen näyttöjen järjestämisessä, ja sopimuksen allekirjoitus onnistui pankkitunnuksilla. Muutaman tunnin ajomatkan päässä sijaitsevan vuokra-asunnon etävuokraus säästi aikaa useita tunteja. Toki vuokralaisen vaihtuminen vaati etänä toimimisesta huolimatta suhteellisen paljon omaa ajankäyttöä yhteydenottoihin vastaamisessa ja haastatteluissa sekä vuokralaisvalinnassa. Tämä on kuitenkin sellaista työtä, jonka tekemisen koen mieluisaksi. Lisäksi arvioin, että tekemäni työn tuntipalkaksi muodostui noin sata euroa verrattuna tilanteeseen jos olisin käyttänyt vuokravälittäjää. Tein itse ja säästin.