Tilannekatsaus 06-2021 / 433K

Seuraan varallisuuteni kehittymistä sekä tuloja ja menoja kuukausittain, kuten aiemminkin. En vain ole julkaissut luvuista kuukausikatsauksia täällä blogissa. Mutta vuoden puolivälin kohdalla välitsekki voisi olla ihan paikallaan.

Tilannehan on se, että irtisanouduin töistä viime vuoden lopulla. TE-toimisto määräsi minulle kolmen kuukauden karenssin, minkä vuoksi aloin saada ansiosidonnaista päivärahaa vasta maaliskuussa. Kerryttämäni säästöt ja kuukausittain rullaavat pääomatulot mahdollistivat selviytymisen tämän ajanjakson yli helposti.

Kädestä suuhun elävä ei tällaista nopeaa ratkaisua välttämättä voi tehdä, vaan hän joutuu etsimään uuden työpaikan ennen eroilmoituksen jättämistä. Jos nykyinen työ on kuormittavaa ja henkiset voimavarat vähissä, työnhaku ei varmasti ole helppoa. Tilanteeseen voi jäädä jumiin, kun selkeää ulospääsyä ei ole. Jos ajan antaa tehdä tehtävänsä, tuloksena voi olla totaalinen loppuun palaminen, burn out, ja pitkä sairasloma.

Jos taas työt loppuisivat työnantajan aloitteesta, karenssia ei tietysti määrättäisi. Mutta tällöinkin puskuri tulee tarpeeseen, koska työttömyyskassoilla ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen käsittelyssä voi mennä kelpo tovi. Jatkossakin työttömyyskorvaukset maksetaan aina jälkikäteen. Säästöt pahan päivän varalle on siis syytä kerryttää hyvän sään aikana.

Juuri karenssista johtuen oma sääntöni puskurin suuruudeksi on kuuden kuukauden kuluja vastaava summa. Nykyisellä elämäntavallani se tekee € 9.000, minkä olen pyöristänyt mukavaan tasalukuun € 10.000. Tuo on siis minimi summa, mikä pitää kaikkina aikoina lojua pankkitilillä inflaation nakerrettavana. Saamatta jääneen tuoton, neljällä prosentilla laskettuna €/vuosi 400, voi ajatella vakuutusmaksuna. Varakassa turvaa oman mielenrauhan ja luo sen mahdollisuuden, että mistä tahansa huonosta tilanteesta (esim. työ- tai parisuhde) voi tarpeen vaatiessa irtautua nopeastikin.

Taloudellinen tilanteeni kesäkuun 2021 viimeisenä päivänä näytti seuraavalta:

  • nettovarallisuuteni oli yhteensä € 433.819, josta
  • sijoitusvarallisuutta on € 358.969

Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautui seuraavasti:

  • € 39.195 tileillä
  • € 181.674 osakemarkkinoilla
  • € 176.010 kiinteistömarkkinoilla
  • € 1.285 korkosijoituksissa
  • € 35.656 kiinni omassa asunnossa

Varallisuuden kehitys 01-06/2021

  • Sijoitusvarallisuus +€ 31.208 / +9,5%
  • Nettovarallisuus +€ 26.121 / +6,4%

Sekä sijoitus- että nettovarallisuus ovat siis edelleen jatkaneet suotuisaa kehitystä. Osa sijoitusvarallisuuden kasvusta selittyy tekemilläni pienillä lisäsijoituksille, eli kasva ei ole tullut ainoastaan sijoituslainojen lyhenemisestä ja osakekurssien kipuamisesta kohti uusia korkeuksia. Näiden lisäsijoitusten myötä tileillä lojuvan rahan määrä on pienentynyt aavistuksen verran. Etsin jatkuvasti uusia houkuttelevia, tasaista kassavirtaa tuottavia sijoitusmahdollisuuksia ja olen valmis  satsaamaan niihin käteiskassasta suurin piirtein puolet eli € 20.000.

Tulot ja menot 01-06/2021

Tulot yhteensä:

  • Nettopalkka € 5.549
  • Pääomatulot € 2.738
  • Muut tulot € 1.680
  • Yhteensä € 9.967

Menot yhteensä:

  • Asuminen € 5.204, josta lainan lyhennyksen osuus € 2.108
  • Talouskukkaro & ruoka € 2.106
  • Liikkuminen € 955
  • Harrastukset & vapaa-aika € 577
  • Muut € 448
  • Yhteensä € 9.291 (€ 7.183 ilman asuntolainan lyhennystä)

Olen budjetoinut tälle vuodelle kuluihin kaikkinensa € 18.000. Tältä osin alkuvuosi on siis mennyt varsin hyvin suunnitelman mukaisesti. Kaiken lisäksi asumiskulut pitävät sisällään pesutornin uusimiseen uponneen kertaluontoisen € 1.500 pamauksen, jota on talousarviota tehdessäni osannut ottaa huomioon. Mutta tämän tyyppisiä ja vastaavan kokoluokan yllätyksiä tulee varmasti jatkossakin vuosittain. Ikä tekee tehtävänsä. Ennen pitkää uusittavaksi tulevat kaikki keittiön kodinkoneet, takapihan terassi, pihakivetyksen painumien korjaus, julkisivun maalaus ja todennäköisesti kaikkein suurimpana projektina kylpyhuoneen ja saunan saneeraus. Ja varmaan autoonkin tulee tehtäväksi jotain suurempaan remonttia sekä uusien talvirenkaiden hankinta.

Tuloja ja menoja katsoessa huomionarvoista on, että nettopalkka (tai siis ansiosidonnainen päiväraha) ei riittänyt kattamaan kaikkia kuluja, ei edes kuluja ilman asuntolainan lyhennystä. Tuo selittyy tietysti karenssilla, ja nyt kuukausittain tilille napsahtava työttömyyskorvaus riittää kyllä ylläpitämään vaatimatonta elämäntyyliäni.

Tarkoituksenani ja tavoitteenani on kehittää pienimuotoisia sivuprojekteja – side hustle:ja, kuten Amerikassa sanottaisiin. Nykyinen lainsäädäntömme ei vain oikein mahdollista työttömälle satunnaisten keikkatöiden tekemistä yrittäjämäisesti laskutuspalvelun kautta. Jos yhdenkin tällaisen projektin erehtyy tekemään, TE-toimisto ja työttömyyskassa katsovat sinut välittömästi yrittäjäksi ja laittavat rahahanat pysyvästi kiinni. Parempi siis vain istua kotona käsien päällä ja syljeskellä kattoon.

Mainittakoon vielä, että pääomatuloissa ei ole huomioitu sijoitusasunnoista saamiani vuokratuloja, koska ne eivät tuota kuukausittaista kassavirtaa. Tätä kirjaustapaa olen käyttänyt myös kuukausikatsauksissa. Todellisuudessa sijoitusasunnoista on tietysti tullut pääomatuloja, jotka kasvattavat varallisuuttani niihin kohdistuvien lainojen lyhentymisen muodossa.

Miltä pääomatulojeni tilanne näyttää?

Aloin pohtimaan vuoden 2020 tilinpäätöksessä, olenko jo taloudellisesti vapaa. FIRE-piireissä 4-prosentin sääntö on muodostunut yleiseksi mittapuuksi vapauden saavuttamisesta. Säännön mukaan taloudellinen vapaus alkaa, kun sijoitusvarallisuutta on kertynyt niin paljon, että sille saatava neljän prosentin vuosituotto riittää kattamaan kaikki kulut. Toisin sanoen sijoitusomaisuutta on oltava 25 kertaa vuosikulujen verran.

Tein vuodelle 2021 budjetin (en ole julkaissut sitä blogissa), jossa vuosikulut ovat yhteensä € 18.000 eli €/kk 1.500. Tästä summasta asuntolainan lyhennyksiin menee €/vuosi 4.200 eli €/kk 350 ja kaikkiin muihin kuluihin jää €/vuosi 13.800 eli €/kk 1.150. Eihän tuolla summalla vielä herroiksi eletä, mutta moni tulee toimeen vähemmälläkin.

Neljän prosentin sääntö perustuu osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoon, joka on yleensä hieman lähteestä riippuen 7-8 prosenttia, ja siihen laskettuun varmuusmarginaaliin. Koska tällä hetkellä suurin osa sijoitusvarallisuudestani on sijoitettu osakemarkkinoiden sijaan asuntomarkkinoille, ja koska asuntosijoituksia on jatkossakin tarkoitus kasvattaa pörssisijoituksia nopeammin, neljän prosentin säännön rinnalla on mielestäni perusteltua tarkastella todellisiin lukuihin (vuokrat, vastikkeet ym.) perustuvia tuottoja. Edellisen kerran tein katsauksen pääomatulojen tilanteeseeni toukokuussa 2019 kirjoituksessa ”Ajatuksia säästöprosentista ja pääomatuloista”. Päivitetään nyt tilanne:

  • Sijoitusasunto nro1 € 7.000 (ei kassavirtaa, vaan lainan lyhennystä)
  • Sijoitusasunto nro2 € 3.000 (ei kassavirtaa, vaan lainan lyhennystä)
  • Vuokratuottokohde € 4.000
  • Kiinteistörahasto € 300
  • Osakemarkkinat € 7.500 (laskennallinen, 5% markkina-arvosta)
  • Yhteensä € 21.800

Summasta täytyy vähentää vielä verot, jolloin nettona käteen jää suuruusluokkaa € 15.250 vuodessa tai €/kk 1.270.

Sijoitustuottoni kasvavat vuoden aikana sijoitusasunnolla nro3, kun ostamani ja jo maksamani (no, en vielä oikeasti ole maksanut asunnon kaikkia maksueriä, mutta olen siirtänyt rahat omassa kirjanpidossani pankkitalletuksista kiinteistösijoituksiin) uudiskohdeyksiö valmistuu ja saan sen vuokrattua. Arvioin asunnon vuosituotoksi kulujen jälkeen € 4.000, jolloin pääomatuloni ovat €/vuosi 25.800, ja verojen jälkeen €/vuosi 18.000 eli €/kk 1.500.

Eli kolmannen sijoitusasunnon myötä pääomatuloni kattavat kaikki kuluni, mukaan lukien oman kodin asuntolainan lyhennys. Edellä lueteltujen sijoitusten lisäksi minulla on käteiskassassa € 45.000, jolla yksistään pystyn kattamaan kahden ja puolen vuoden kulut.

Ainakin jonkin asteinen vapaus tai taloudellinen turva on siis saavutettu. Ei tämän potin varaan vielä uskalla täysin heittäytyä, eikä ole tarviskaan. Töitä ei kuitenkaan enää ole pakko tehdä toimeentulon varmistamiseksi. Voin vapaammin ja osa-aikaisesti puuhailla asioita, jotka koen mielekkäiksi, ja joista saa pientä tuloa. Jonkinlainen tavoite voisi olla sijoitusvarallisuuden tuplaaminen 650.000 euroon. Se tulee vääjäämättä tapahtumaan ilman lisäsäästöjä ja -sijoituksia, kunhan vain onnistun kattamaan kulut osa-aikaisilla ja projektiluontoisilla keikkatöillä. Ja korkoa korolle -ilmiö pitää taustalla huolen varallisuuden karttumisesta.

Tilinpäätös 2020

Syksy ja loppuvuosi olivat aivan uskomattomia. Elämä heitti kierrepalloja toinen toisensa perään. Muutamassa kuukaudessa on tapahtunut todella paljon:

  • koin paniikkihäiriöitä ja ahdistuskohtauksia
  • ostettiin uusi, isompi asunto
  • myytiin vanha asunto
  • muutettiin
  • neuvottelin sijoituslainat uusiksi asuntokauppojen kanssa samassa tiimellyksessä
  • irtisanoin työsuhteeni ja jättäydyin tyhjän päälle
  • meille syntyi esikoinen
  • ostin uudiskohdeyksiön (sijoitusasunto nro3), joka valmistuu vuoden 2021 aikana

Kaiken tämän lisäksi korona on tietysti ollut kaiken aikaa päällä ja tuonut oman mausteensa soppaan. Henkiset voimavarat ja jaksaminen ovat olleet koetuksella, ja luulen käyneeni aivan niiden äärirajoilla. Blogiin kirjoittamiselle ei ole riittänyt sen enempää aikaa kuin energiaakaan.

Henkilökohtaisen talouden seuraamista olen vanhojen tapojeni orjana jatkanut kuukausittain, mutta väliin jääneitä kuukausikatsauksia en enää lähde kirjoittamaan. Saattaa olla, etten julkaise tulo- ja kuluseurantaraportteja jatkossa lainkaan. Koen, että niiden anti on kovin vähäinen. Netto- ja sijoitusvarallisuuden kehittymisen seuraaminen on jollain tavalla paljon mielenkiintoisempaa kuin vaatimattomien kulujen räknääminen. Talouden osalta niin kauan menee hyvin ja suunta on oikea, kun varallisuus jatkaa kasvuaan. Kuoppia väistämättä tulee, mutta hieman pidemmällä aikavälillä katsottuna käppyröiden suunnan pitäisi jatkaa kulkuaan kohti koillista.

Tällä alustuksella katsotaan taloustilanteeni joulukuun viimeisenä päivänä vuonna 2020. Nettovarallisuuteni oli yhteensä € 407.698, josta sijoitusvarallisuutta on € 327.761. Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti:

  • € 46.389 tileillä
  • € 154.590 osakemarkkinoilla
  • € 171.886 kiinteistömarkkinoilla
  • € 1.285 korkosijoituksissa
  • € 33.548 kiinni omassa asunnossa

Varallisuuden kehitys vuoden 2020 aikana

  • Sijoitusvarallisuus +€ 58.890 / +21,9% (268.871 –> 327.761)
  • Nettovarallisuus +€ 60.087 / +17,3% (347.611 –> 407.698)

Sekä sijoitus- että nettovarallisuus ovat siis jatkaneet suotuisaa kehitystä. Luvut eivät ole yhtä komeat kuin tilinpäätöksessä 2019, mutta siitä huolimatta olen enemmän kuin tyytyväinen. Varallisuuden kasvattaminen +k€ 60:lla on hyvä saavutus.

Tulot ja menot vuonna 2020

Koko vuoden tulot:

  • Nettopalkka € 31.575
  • Pääomatulot € 6.706
  • Muut tulot € 499
  • Yhteensä € 38.779

Koko vuoden menot:

  • Asuminen € 3.913, josta lainan lyhennyksen osuus € 1.048
  • Talouskukkaro & ruoka € 4.298
  • Liikkuminen € 1.856
  • Harrastukset & vapaa-aika € 2.951
  • Muut € 806
  • Yhteensä € 13.824 (€ 12.776 ilman asuntolainan lyhennystä)

Nettopalkasta jäi kulujen (asuntolainan lyhennystä ei ole laskettu kuluksi, vaan rahan siirroksi pankkitililtä seiniin) jälkeen säästöön € 18.799 ja säästöprosentti koko vuoden luvuilla näyttää lukemaa 59,5%.

Pääomatuloissa ei ole huomioitu sijoitusasunnoista saamiani vuokratuloja, koska ne eivät tuota kuukausittaista kassavirtaa. Tätä kirjaustapaa olen käyttänyt myös kuukausikatsauksissa. Todellisuudessa sijoitusasunnoista on tietysti tullut pääomatuloja, jotka kasvattavat varallisuuttani.

Olenko jo taloudellisesti vapaa?

4-prosenttia (lue lisää 4-prosentin säännöstä) sijoitusvarallisuudestani on € 13.110. Nykyisellä kulutasolla (ilman asuntolainan lyhennystä) tuo summa kattaa juuri ja juuri menoni. Kulut tulevat kuitenkin suuremman asunnon ja lapsen syntymän myötä kasvamaan, enkä vielä tiedä tarkalleen kuinka paljon. Tosiasia on, että myös asuntolainan lyhennykset pitää hoitaa. Sitten taas sijoituksille saamani tuotto on ainakin pitkällä aikavälillä todennäköisesti enemmän kuin neljä prosenttia. Eli aika lähellä jonkin asteista taloudellista vapautta alan varmaan olla. Voisin kirjoittaa tarkempaa pohdintaa ja laskelmaa erillisessä postauksessa.

Kuukausikatsaus 12-2019 ja tilinpäätös 2019

Vapaus on taas yhden kuukauden lähempänä ja on aika julkaista kuukausikatsaus tuloista, kuluista sekä netto- ja sijoitusvarallisuuden kehittymisestä. Raportti edustaa henkilökohtaisia lukujani kahden hengen taloudessa. Pyrin pitämään raportin formaatin samana kuukaudesta toiseen, jotta kuukausien vertailu toisiinsa on helppoa.

Tulot

  • Nettopalkka € 2.662
  • Pääomatulot € 241
  • Muut tulot € 100
  • Yhteensä € 3.003

Kulut

  • Asuminen € 138, josta lainan lyhennyksen osuus € 0
  • Talouskukkaro & ruoka € 393
  • Liikkuminen € 65
  • Media € 8
  • Muut € 381
  • Yhteensä € 985 (€ 985 ilman asuntolainan lyhennystä)

Säästö € 2.019 / 67,2% (€ 2.019 / 67,2% jos asuntolainan lyhennystä ei katsota kuluksi, € 1.678 / 63,0% jos pääoma- ja muita tuloja ei huomioida säästöjen laskemisessa)

Nettovarallisuuteni joulukuun 2019 lopussa oli yhteensä € 347.611 (+7.717), josta € 268.871 (+5.829) on sijoitusvarallisuutta. Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti (suluissa muutos kuukauden aikana):

  • € 18.778 tileillä (+1.888)
  • € 137.248 osakemarkkinoilla (+3.528)
  • € 130.338 kiinteistömarkkinoilla (+2.351)
  • € 1.285 korkosijoituksissa (-50)
  • € 59.962 kiinni omassa asunnossa (+0)

Yhteenveto ja keskeisimmät huomiot:

  • Arkivapaat tekivät joulukuusta oikein mukavan, kun työpäiviä oli tavanomaista vähemmän. Itsenäisyyspäivän aikoihin teimme pidennetyn viikonloppuloman Suomen Turkuun tapaamaan ystäviä ja ihmettelemään Ruissalon pitsihuviloita ja lehtometsiä. Jos milloinkaan lomailet Turussa, suosittelen lämpimästi kävelyretkeä Ruissalon luontopoluilla ja kansanpuistosta lähtevällä, aivan rantaviivaa myötäilevällä hiekkatiellä.
  • Lisäksi joulukuussa leivottiin leipää, piirakkaa ja kakkua. Juotiin glögiä kynttilänvalossa. Saunottiin ja uitiin avannossa. Käytiin joulumarkkinoilla. Tavattiin sukulaisia. Ja laitettiin pienen pintaremontin jälkeen viimeiset yksityiskohdat kuntoon.
  • Joululahjoihin käytin kaikkinensa 281 euroa. Lahjat hankin paremmalle puoliskolle sekä veljen kahdelle lapselle. Lähipiirin aikuisten kanssa olimme sopineet keskinäisten lahjojen nollalinjasta. Kaikilla on jo kaikki tarvittava ja enemmänkin, joten miksi käyttää aikaa ja rahaa turhan paskan ostamiseen ja rajallisen säilytystilan täyttämiseen. Parasta, mitä voi antaa, on yhteistä aikaa hyvän ruoan tai esimerkiksi lautapelien parissa.

Vuosi 2019 pähkinänkuoressa

Onpas ollut melkoinen vuosi! Kertakaikkiaan. Normaalia arkea päivästä ja viikosta toiseen eläessä, muutosta on vaikea huomata. Kuukausikatsauksissa sitten näkee numeroiden kehittymisen lyhyellä aikavälillä. Nyt kun katsoin taaksepäin, mitä vuoden 2019 aikana on tapahtunut, melkein tipuin sohvalta. Vuosi on sekin vielä suhteellisen lyhyt aika, mutta niin vain isoja asioita on tapahtunut. Alkuvuodesta 2019 olin vielä työtön työnhakija ja vietin päiväni kotona pyjamassa kissavideoita katsoen.

Merkittävimmät tapahtumat vuonna 2019:

  • Muutto toiseen kaupunkiin
  • Aloittaminen uudessa työpaikassa
  • Asuntosijoittamisen aloittaminen
  • Toisen sijoitusasunnon osto (tästä en ole vielä kirjoittanut)

Varallisuuden kehitys:

  • Sijoitusvarallisuus +€ 112.145 / +71,6% (156.726 –> 268.871)
  • Nettovarallisuus +€ 99.643 / +40,2% (247.968 –> 347.611)

Sekä sijoitus- että nettovarallisuuteni ovat kasvaneet vuoden aikana käsittämättömän paljon. Niissä on tapahtunut suorastaan pieni räjähdys. En ikinä olisi uskonut näin suurta kasvua mahdolliseksi. Mutta numerot eivät valehtele.

Jotta itselle tärkeitä asioita saa tapahtumaan ja muutoksen huomaa, suosittelen asettamaan selkeät tavoitteet, joita on helppo mitata. Sitten suoritat mittauksen kerran kuukaudessa ja kirjaat tulokset ylös. Näin toimimalla alat väkisinkin seurata tavoitteita ja käyttää aiempaa enemmän tarmoa niiden saavuttamiseen, jos ne ovat sinulle aidosti tärkeitä.

Lisäys 1.2.2020

Koko vuoden tulot:

  • Nettopalkka € 27.812
  • Pääomatulot € 5.795
  • Muut tulot € 700
  • Yhteensä € 34.306

Koko vuoden menot:

  • Asuminen € 3.389, josta lainan lyhennyksen osuus € 1.974
  • Talouskukkaro & ruoka € 4.159
  • Liikkuminen € 2.001
  • Media € 213
  • Muut € 2.882
  • Yhteensä € 12.644 (€ 10.671 ilman asuntolainan lyhennystä)

Säästöprosentti koko vuoden luvuilla näyttää lukemaa 61,6%. Tässä on huomioitu vain päivätöistä saatu nettopalkka ja menot ilman asuntolainan lyhennystä.

Pääomatuloissa ei ole huomioitu sijoitusasunnoista saamiani vuokratuloja, koska ne eivät tuota kuukausittaista kassavirtaa. Olen noudattanut tätä kirjauskäytäntöä myös kuukausikatsauksissa. Katsotaan pääomatulojen todellinen määrä sitten, kun veroilmoituksen aika koittaa.

Mitä kuluja talouskukkarosta maksetaan?

Meillä on paremman puoliskon kanssa sellainen arjen kulujen jakamista helpottava käytäntö, että siirrämme yhteiselle pankkitilille ennalta sovitut summat kerran kuukaudessa aina palkkapäivinämme. Näin jokaista kuittia ei tarvitse säästää ja kirjata ylös, mitä kukin on maksanut ja kuinka paljon kumpikin on toiselle velkaa. Yhteinen tili, johon molemmilla on pankkikortti, tekee talouden pyörittämisen helpoksi, kun molemmilla on muuten omat rahat. Olemme ristineet yhteisen tilimme talouskukkaroksi.

Tällä hetkellä siirrämme talouskukkaroon rahaa täsmälleen yhtä paljon. Palkkamme ovat suurin piirtein yhtä suuret, joten ratkaisu on molempien mielestä tuntunut reilulta. Tosin aiemmin palkkani ollessa selvästi suurempi sekä lyhyen työttömyysjaksoni aikana, jolloin tuloni olivat varsin vaatimattomat, siirsimme tällöinkin samat summat. Mutta kenties tuloerojen jatkossa kasvaessa jaamme kulut 50/50-periaatteesta poiketen.

Suurin talouskukkaron kautta maksetteva kuluerä on asunnon hoitovastike ja vesiennakot. Ne pysyvät kuukaudesta toiseen samansuuruisina, joten ne on ollut helppo kirjata henkilökohtaiseen kuluseurantaani erikseen ja näin olen myös toiminut. Muuten olen kirjannut kuukausikatsauksiin talouskukkaroon tekemäni siirron kohtaan ”ruoka”, mikä ei anna täysin oikeaa kuvaa rahan käytöstä.

Totuuden paljastamiseksi perkasin talouskukkaron tilitapahtumat tammi-toukokuun ajalta, ja jaoin kulut luontevilta tuntuviin kategerioihin. Tämän jälkeen laskin jokaiseen kategoriaan kuluneen kokonaissumman. Lopuksi tein vielä kaksi jakolaskua: kuinka paljon mihinkin kategoriaan on käytetty rahaa keskimäärin per kuukausi, ja mikä tästä on minun osuuteni. Laskelman lopputuloksena päädyin seuraaviin lukuihin:

  • Ruokakaupat €/kk 150
  • Kodin hankinnat €/kk 47
  • Ravintolat €/kk 27
  • Sähkö €/kk 21
  • Muut €/kk 9
  • Yhteensä €/kk 254

Ruokakaupat pitää sisällään kaikki ruokakaupoissa tehtävät ostokset eli varsinaisten ruokaostosten lisäksi hammasharja ja -tahnat, wc-paperit, pyykinpesuaineet ym. Kodin hankinnat ovat puolestaan erilaisia sisustukseen ja asunnon ehostukseen liittyviä ostoksia sekä muuttoauton vuokra. Kotiin liittyviin hankintoihin onkin kevään aikana uponnut uskoakseni jonkin verran tavanomaista enemmän rahaa muuton seurauksena.

Ravintoloihin on laskettu kaikki ulkona suoritetut ruokailut, pois lukien työpaikkaruokailut ja lounaat, jotka kumpikin maksaa erikseen omilla rahoillaan. Ravintolat sisältävät siis niin fine dining -illallisten laskut kuin jäätelökioskilta ostetut tötteröt. Sähkö pitää sisällään siirtomaksun ja energian.

Muut-kategoriaan kirjasin tilitapahtumat, joiden kohdistaminen oli vaikeaa. Näihin lukeutui käteisnosto, jonka käyttötarkoituksesta ei ollut enää muistikuvaa. Mukana oli myös muutama omille tilille tehty siirto, koska kassalla oli vahingossa vingutettu henkilökohtaista korttia.

Ajatuksia säästöprosentista ja pääomatuloista

Lähes jokainen FIRE-bloggaaja laskee ja raportoi säästöprosenttinsa kuukausittain. Onhan säästöprosentin tärkeys osoitettu jo kulttimaineiseen nousseessa 4%:n säännön esittelevässä Mr Money Mustachen postauksessa. Säännön mukaan vain ja ainoastaan säästöprosentti ratkaisee, kuinka pian voit jäädä tee-se-itse -eläkkeelle. Esimerkiksi 50%:n säästöasteella ennenaikainen eläkkeesi koittaisi noin 17 vuoden kuluttua. Säästöasteen nostaminen 75%:iin tarkoittaisi eläkepäivien alkua jo 7 vuoden päästä.

Pohatta mainitsi viimeisimmän kuukausikatsauksensa (4/2019) yhteydessä, että on laskenut säästöprosenttinsa väärin viimeisen kuuden vuoden ajan. Hänen uuden ajattelumallin mukaan pääomatuloja ei pitäisi huomioida säästöprosenttia laskiessa. Tämä johtuu siitä, että pääoman tuotto on huomioitu jo 4%:n säännönmukaisessa laskennassa. Ja näinhän se on. Tuntuu vain, että Pohatta ei ole suinkaan ainut, vaan lähes poikkeuksetta kaikki talousbloggarit ovat laskeneet säästöprosentin samalla tavalla väärin – myös minä muiden mallia apinoineena.

Miten säästöprosentti siis pitäisi laskea oikeaoppisesti?

Kun varallisuuden ja pääomatulojen kartuttaminen aloitetaan nollasta, säästöprosentti lasketaan palkkatuloista kaavalla:

(nettotulot – menot) / nettotulot

Täsmälleen samaa laskukaavaa pitää käyttää myöhemminkin, kun varallisuutta on karttunut ja pääomatuloja alkaa tulla korkoina, osinkoina, vuokratuloina tai muussa muodossa. Tähän liittyy mielestäni kuitenkin pieni mutta. Nimittäin kun sinulle on kertynyt varallisuutta, joka tekee töitä puolestasi, neljän prosentin säännön ja säästöprosentin mukaan eläkkeesi on edelleen aivan yhtä kaukana kuin projektia viisi vuotta takaperin aloittaessasi.

Jos tulosi ja säästöasteesi jostain käsittämättömästä syystä pysyisivät samalla tasolla vuodesta toiseen, eläköitysmisvuosi olisi laskettavissa vähentämällä säästöasteen osoittamista vuosista jo projektin edistämiseen käytettyjen vuosien määrä. Ajatus tulojen ja kulujen pysymisestä muuttumattomina on tietysti lähinnä teoreettinen. Käytäntö on jotain täysin muuta ja yhtälö ei olekaan aivan helppo pähkinä purtavaksi. Mikä siis ratkaisuksi?

Pääomatulojen kehittymisen seuranta

Säästöprosentin lisäksi voisi olla fiksu ajatus seurata, kuinka paljon neljä prosenttia kulloisestakin nettovarallisuudestasi tekee. Eli kuinka paljon saat laskennallisia pääomatuloja vuositasolla. Tätä lukua sitten verrataan keskimääräisiin vuosikuluihin, -budjettiin tai -tavoitteeseen. Kun luvut syöttää Exceliin tai Google Sheetsiin kerran vuodessa ja piirtää aineistosta graafin, näkee selkeästi miten kissanpäivät vääjäämättä lähestyvät.

Käppyrän kehityksestä ja kulmakertoimesta voi sitten koittaa approksimoida, milloin tuottokäyrä leikkaa ja ylittää kulukäyrän. Ja – tadaa – meillä on arvio eläkkeen alkamisajankohdasta.

Itse asiassa olen tähän ideaan perustuvia seurantagrafiikoita nähnyt useammassakin blogissa, mutta en tähän hätään muista missä. Joten lisää linkki kommentteihin jos tiedät hyvän esimerkin.

Laskennallisten 4%:n pääomatulojen sijaan vertailulukuna voi mielestäni käyttää myös todellisia pääomatuloja, jos varallisuus on sijoitettuna kassavirtaa, kuten osinkoja tai vuokratuloja, vakaasti ja ennustettavasti tuottaviin kohteisiin. Totuudenmukaisimpaan lopputulokseen pääsemiseksi, tuotto on parasta laskea auki sijoituskohteittain. Oma laskelmani näyttää tällä hetkellä seuraavalta:

  • Sijoitusasunto nro1 € 7.800 (ei kassavirtaa, vaan lainan lyhennystä)
  • Kiinteistörahasto € 450
  • Vuokratuottokohde € 2.250
  • Osingot pörssiosakkeista € 400
  • Indeksirahastot € 5.550 (laskennallinen, 5% markkina-arvosta)
  • Yhteensä € 16.450

Summasta täytyy vähentää vielä verot, jolloin nettona käteen jää suuruusluokkaa € 11.500 vuodessa tai €/kk 960.

Indeksirahastojen laskennallisena tuottona olen käyttänyt 5%, koska 4%:n sääntö on jo nettorahaa. Rahasto-osuuksia lunastaessa pääomatuloveroa ei tarvitse maksaa 30% lunastettavasta summasta. Syynä on se, että veroa maksetaan vain voitosta. Jos teen € 5.550 lunastuksen, maksan veroja hankintameno-olettamalla laskettuna enimmillään € 1.332 eli 24% koko summasta. Todellisuudessa vero tulee olemaan pienempi, koska alkuperäisellä hankintahinnalla laskettuna myös voitto on todennäköisesti pienempi. Ja yli 10 vuoden sijoituksista hankintameno-olettama on tuplasti suurempi, jolloin vero puolittuu 12 prosenttiin lunastettavasta kokonaissummasta.

Joka tapauksessa näin laskettuna pääomatuloni ovat jokseenkin samalla tasolla nykyisten kulujeni kanssa. Eläkkeelle siirtyminen ei kuitenkaan häämötä vielä ihan nurkan takana, vaan on paikallaan tehdä pari huomiota:

  • Sijoitusasunnon tuomat tulot eivät näy pankkitililläni käytettävissä olevana rahana, vaan lainan lyhenemisenä ja nettovarallisuuden kasvuna.
  • Tällä hetkellä elän jonkin verran alle tekemäni budjetin.
  • Kuluni tulevat erittäin todennäköisesti kasvamaan lähivuosina elämäntilanteen kehittyessä seuraavaan vaiheeseen.
  • Velattomassa omistusasunnossa eläessäkin tuleviin remontteihin pitää varautua. Hoitovastike ei mitenkään riitä kattamaan tulevia suurempia taloyhtiön remontteja. Tämä ei näy nykyisissä luvuissani. Asumiskustannukset tulevat siis kasvamaan tämän hetken tasosta.
  • Myös auton ikääntyessä sen huoltokulut kasvavat. Puhumattakaan välirahasta, jos auton haluaa jossain vaiheessa päivittää uudempaan.

Sitä ei käy kuitenkaan kiistäminen, että taloudellinen tilanteeni on jo nykyisellään erittäin hyvä. Tarvittaessa voisin heittäytyä vapaaherraksi ainakin muutamaksi vuodeksi syömättä lainkaan pääomaani. Siirto olisi mahdollinen luopumalla autosta, jolloin kuukausittaiset kulut tippuisivat noin € 200. Jo pelkkä auton omistaminen on kallista, aivan niin kuin on sen käyttäminen.

Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto ja pitkälle sapattivapaalle jäämisen mahdollistava siirto olisi laittaa nykyinen asunto vuokralle ja lähteä kiertämään maailmaa polkupyörällä, kuten Taneli Roininen on tehnyt. Luulenpa, että pääomatuloja kertyisi moninverroin enemmän kuin kuluja tien päällä pyörän ja teltan kanssa yksinkertaisesti eläen ja askeettisesta elämäntyylistä nauttien. Ajatus tuntuu oikeasti kutkuttavalta. Elämänmuutos olisi kyllä melkoinen, sitä ei käy kiistäminen. Mutta jokin tuon tyyppinen seikkailu pitää kokea ennen kuin on liian myöhäistä.