Tilinpäätös 2023

Niin siinä taas vaan on käynyt, että vuosi on vierähtänyt. Jatketaan blogin päivittämistä jo totuttuun tyyliin kerran vuoteen kirjaamalla ylös vuoden viimeisen päivän talousluvut sekä muutama hajanainen miete matkan varrelta, ja joku ajatus tai suunnitelma alkaneelle vuodelle. Tuskin näitä merkintöjä kukaan lukee, mutta nämä muistiinpanot ovatkin minua itseäni varten, todentamaan kuljettua matkaa.

Vuoden kohokohtana oli toisen lapsen syntymä. Siihen liittyvistä asioista en kuitenkaan tänne blogiin kirjoita sen enempää kuin, että aikaa omille askareille ja mielenkiinnon kohteille on entistä vähemmän.

Jatkoin syksyllä 2022 aloittamani ammatillisen perustutkinnon suorittamista, ja opinnot ovat edenneet oikein hyvin. Kevätkaudella koulupäiviä oli vielä runsaasti, mutta syyspuolella enää kaksi päivää viikossa. Huhti- toukokuusta alkaen olen tehnyt opintojen ohessa suhteellisen tasaisesti töitä oman yritykseni kautta. Tästä eteenpäin opinnot ovatkin lähinnä oman firman kautta suoritettavaa työssä oppimista.

Yrittäjäksi ryhtyminen on ollut minulle kyllä kerrassaan loistava ratkaisu. Ei taloudellisessa mielessä, vaan henkisessä. Uuden koulutusalani töitä tekemällä en tule rikastumaan tai edes vaurastumaan, teinpä niitä sitten palkollisena tai yrittäjänä. Itse asiassa tulen putoamaan pienituloiseksi noin € 15–20.000 tasolle jäävillä vuosiansioilla.

Onneksi raha ei enää ole minulle tärkeintä. Vapaus on. Tärkeintä minulle on se, että koen aidosti olevani oman itseni ja kalenterini herra. Totta kai joudun tekemään töitä jossain määrin asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan, mutta onneksi voin valita asiakkaat ja projektit itse. Eivätkä pisimmätkään yksittäiset projektit ole muutamaa päivää pidempiä, joten jos iskisin käteni paskaan, pääsen siitä melko nopeasti eroon.

Heinä- ja marras- sekä joulukuun pääasiassa lomailin, mitä nyt tein muutaman yksittäisen työpäivän. Muutenkin olen koko syksyn tehnyt lähinnä kolmipäiväistä työviikkoa. Ei tällä työtahdilla tosiaan kovin kummoista tulotasoa saavuta, mutta edelleen työuupumuksesta toipuvana koen kevyen työmäärän jaksamisen kannalta tärkeänä. En halua tehdä enempää töitä jatkossakaan, koska se väistämättä nostaa stressitasoa.

Taloustilanteeni per 31.12.2023

Nettovarallisuuteni oli yhteensä € 506.563, josta sijoitusvarallisuutta € 423.163.

Tarkemmin jaoteltuna nettovarallisuuteni jakautuu seuraavasti:

• € 18.063 tileillä
• € 205.956 osakemarkkinoilla
• € 215.922 kiinteistömarkkinoilla
• € 1.285 korkosijoituksissa
• € 65.338 kiinni omassa asunnossa

Yllä olevat luvut ovat velattomia. Todellisuudessa kiinteistömarkkinoilla ja omassa asunnossa on kiinni myös velkarahaa, jota on seuraavasti:

• € 252.268 sijoituslainaa
• € 77.163 asuntolainaa omaan kotiin

Varallisuuden kehitys vuoden 2023 aikana

• Sijoitusvarallisuus +€ 17.487 / +4,3% (405.676 –> 423.163)
• Nettovarallisuus +€ 31.550 / +6,6% (475.013 –> 506.563)

Kun näitä lukuja vertaa vuoden takaisiin, keskeisimpiä huomioita ovat:

• Osakemarkkinoiden osuus on kasvanut, kiinteistösijoitukset ovat polkeneet paikoillaan.
• Asuntolaina on lyhentynyt reipasta tahtia, mutta sijoituslainat eivät ole lyhentyneet oikeastaan ollenkaan.
• Olen saavuttanut puolen miljoonan euron nettovarallisuuden!

Todettakoon luvuista vielä sen verran, että yritykseni varallisuus ei ole niissä mukana. Firmani tilillä oli vuoden vaihteessa rahaa noin € 15.000, minkä lisäksi taseessa on kymmenen vuotta vanha, velaton pakettiauto, jonka arvo on noin € 8.500.

Sain heti alkuvuodesta € 30.000 perinnön. Siirsin siitä € 10.000 yrityksen tilille rahoittaakseni kalustohankintoja ja käyttöpääomaksi. Toisen kymppitonnin laitoin asuntolainan ylimääräiseen lyhennykseen. € 5000 sijoitin pörssiin ja loput olen käyttänyt elämiseen. Mutta ihan suoraan kurkusta alas perintö ei siis mennyt, koska € 25.000 siitä on edelleen olemassa (firman tilillä, asunnon seinissä kiinni ja osakemarkkinoille sijoitettuna).

Surullista kyllä, ilman perintöä olisin kesään mennessä ollut niin sanotusti lirissä. Tai ainakin opiskeluaikaa varten korvamerkitsemäni rahat olisivat loppuneet. Olisin joutunut paikkaamaan vajetta myymällä sijoituksia. Eli oikeasti mitään hätää ei olisi ollut, vaan sijoitukseni olisivat pelastaneet minut kiipelistä.

Huomasinkin sijoitusvarallisuuden ”syömisen” olevan henkisesti todella korkean kynnyksen takana. Sijoitusten myyminen ja siitä saatujen rahojen käyttäminen elämisen kulujen kattamiseen tuntuu todella vaikealta. Sen sijaan kuukausittain tilille kilahtavien vuokratulojen käyttäminen ei tuntuisi likimainkaan yhtä pahalta.

Toinen pieni huomio perinnön osalta on se, että sen saatuani en ole enää sataprosenttisesti ”self-made-man” jos näin voidaan sanoa. Ilman perintöä myös puolen miljoonan nettovarallisuus olisi sekin vielä saavuttamatta.

Tuloista ja menoista en vuonna 2023 tehnyt kirjanpitoa. En aio ottaa sitä tehtävälistalle tänäkään vuonna. Firman kirjanpidon tekemisessä a:stä ö:hön itse on aivan tarpeeksi tusaamista.

Jatkosuunnitelma ja tavoitteita

Aion ottaa vuoden ensimmäiset kuukaudet rauhallisesti. Työrintamalla ei ole juurikaan uusia projekteja sovittuna. Kevään edetessä puhelin alkaa kyllä taas varmasti soimaan kiihtyvään tahtiin.

Teen laskutettavia töitä kolmena tai kiivaimpana sesonkina ihan enintään neljänä päivänä viikossa.

Pyhitän heinäkuun lomailuun. Tuoreena yrittäjänä minun ei kuitenkaan ole mahdollista sulkea puhelinta.

Syksyllä aion pitää kaksi kuukautta vanhempainvapaata.

Seuraavat taloudelliset virstanpylväät ovat € 500.000 sijoitusvarallisuus ja asuntolainan pois maksaminen. Nämä ovat keskenään kilpailevia tavoitteita. Saavuttaakseni nämä molemmat, varallisuuteni on kasvettava nykyisestä noin € 154.000. Realistinen aikataulu tämän saavuttamiseksi voisi olla viisi vuotta, siis joulukuu 2028.

Asuntolaina on puolisoni kanssa yhteinen, minkä vuoksi en voi tehdä siihen ylimääräisiä lyhennyksiä täysin omilla ehdoillani. Tai toki voisin, mutta on huomattavan paljon selkeämpää, että lyhennämme lainaa samassa tahdissa. Tämän vuoksi tulen laittamaan uutta rahaa pörssiin. Muussa tapauksessa laittaisin enemmän painoa lainasta mahdollisimman nopeasti eroon pääsemiseen. Vain velaton voi olla taloudellisesti vapaa.

Tilinpäätös 2022

Taas on yksi 52 viikon jakso takana. Niin ne elon päivät vaan vierivät kiihtyvää tahtia. Vuosi on maailman mittakaavassa ollut Putinin aloittaman Ukrainan sodan ja sitä seuranneen energiakriisin vahvasti värittämä. Tekstejä ei vuoden aikana blogiin syntynyt, mutta laadinpa nyt kuitenkin lyhyen tilinpäätöksen, jotta voin edes vähän seurata edistymistäni taipaleella kohti taloudellista vapautta.

Henkilökohtaisella tasolla elämäni on vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ottanut jälleen harppauksen uuteen suuntaan. Tulin keväällä siihen tulokseen, että fyysisen työn tekeminen on ihmiselle hyväksi. Ei ihmistä ole tehty tuijottamaan tietokoneen näyttöä ja naputtelemaan näppäimistöä. Eikä myöskään lorvailemaan päivästä toiseen – joutilaisuuteenkin kyllästyy. Parasta taitaa olla, kun elämän eri osa-alueet ovat sopivassa tasapainossa, ja kun näiden välisen ajankäytön pystyy itse vapaasti päättämään omien tuntemusten mukaan viikko tai päivä kerrallaan.

Palasin elokuussa koulun penkille tarkoituksenani suorittaa ammatillinen perustutkinto minulle uudella, erittäin käytännönläheisellä alalla. Työtilanne alalla on ymmärrykseni mukaan varsin hyvä, mutta palkkataso siitä huolimatta kovin vaatimaton. En anna sen häiritä, koska olen ymmärtänyt etten tarvitse paljoa rahaa vaatimattomaan elämäntyyliini. Opinnot ovat verkkaisen alun jälkeen edenneet hyvin. Myös ensimmäinen työssäoppimisjakso on takanapäin. Joulun alla perustin yrityksen ja ensimmäiset laskutettavat työt on tehty. Tarkoitukseni on tehdä töitä opintojen ohessa sivutoimisesti, kun on aikaa ja energiaa. Valmistumisen jälkeen töitä voi sitten tehdä vähän enemmän, mutta edelleen osa-aikaisesti.

Hurjana laukkaava inflaatio, pilviin räjähtänyt sähkön hinta ja yli kolmeen prosenttiin kivunnut 12 kk euribor -korko laittavat talouteni tiukille. Elämisen kulut ovat kotitaloudessamme nousseet vuoden aikana aivan käsittämättömän paljon. Asuntolainamme koron tarkistuspäivä oli syyskuun puolivälissä. Ja edullinen kahden vuoden määräaikainen sähkösopimuksemme päättyi lokakuun lopussa (asumme suoralla sähköllä lämpiävässä pientalossa). Kuvittelin vuosi takaperin taloudellisen vapauden olevan jo aivan nurkan takana, mutta lyhyessä ajassa raketinlailla kohonneiden kustannusten myötä se onkin yht’äkkiä viisi tai jopa kymmenen vuotta kauempana.

Olen vihdoin ymmärtänyt myös sen, että vähintäänkin oman asunnon on oltava velaton, jotta voi olla taloudellisesti vapaa. Aina parempi, jos myös sijoitusasunnot ovat velattomia. Tai ehkä olisi parempi hankkiutua sijoitusasunnoista kokonaan eroon ja pitää rahat töissä osakemarkkinoilla.

Taloustilanteeni per 31.12.2022

Nettovarallisuuteni oli yhteensä € 475.013, josta sijoitusvarallisuutta € 405.676.

Tarkemmin jaoteltuna nettovarallisuuteni jakautuu seuraavasti:

• € 27.573 tileillä
• € 186.629 osakemarkkinoilla
• € 217.762 kiinteistömarkkinoilla
• € 1.285 korkosijoituksissa
• € 41.764 kiinni omassa asunnossa

Yllä olevat luvut ovat velattomia. Todellisuudessa kiinteistömarkkinoilla ja omassa asunnossa on kiinni myös velkarahaa, jota on seuraavasti:

• € 100.736 asuntolainaa omaan kotiin
• € 253.519 sijoituslainaa

Varallisuuden kehitys vuoden 2022 aikana

• Sijoitusvarallisuus +€ 3.963 / +1,0% (401.713 –> 405.676)
• Nettovarallisuus +€ 7.064 / +1,5% (467.949 –> 475.013)

Vuoden aikana käytiin kyllä yllä listattuja korkeammilla tasoilla, mutta € 500.000 kokonaisvarallisuus on yhä rikkomatta. Mollivoittoisesta pörssikehityksestä ja opintojen aloittamisen myötä katkenneesta ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta huolimatta sekä sijoitus- että nettovarallisuus kasvoivat siis maltillisesti. Se on mielestäni hyvä suoritus. En tehnyt mitään poikkeavaa – pysyin vain sijoitussuunnitelmassani. Ostin joka kuukausi noin €:lla 500 yhtä ETF-rahastoa, minkä lisäksi tein vuoden 2021 tilinpäätöksessä mainittuja peliliikkeitä. En myynyt mitään, vaikka yhden sijoitusasunnon myynti kävi mielessäni. Olin ajatukseni kanssa auttamatta myöhässä, koska markkina ei enää vedä ja asunnosta on nykytilanteessa vaikea päästä eroon. Olisi pitänyt myydä jo vuosi sitten.

Tuloista ja menoista en pitänyt tarkkaa kirjanpitoa.

Jatkosuunnitelma

Tärkeimmät tavoitteet vuodelle 2023 on suorittaa opintoja HOKSin mukaisessa aikataulussa ja kasvattaa osaamispääomaa sekä kontakteja työelämään.

Töiden tekemisestä / yrittämisestä en ota stressiä. Firman pyörittäminen perustuu omaan osaamiseeni ja työpanokseeni. Kulurakenne on tarkoituksella sellainen, että kuukausittaiset kiinteät kulut ovat pikemminkin kymppejä kuin satasia. Tilanne on myös tarkoitus pitää sellaisena ainakin opintojen loppuun asti. Ansaitsemani rahat investoin hyvin pitkälti takaisin yrityksen toiminnan kehittämiseen.

Pörssiin teen kuukausittain lisäsijoituksia niin kauan kuin kassavirta sen mahdollistaa. Sijoituslainojen tulevien  korontarkistusten myötä kassavirta uhkaa kuivua hyvin ohueksi noroksi, jolloin joudun lopettamaan uuden rahan pumppaamisen osakemarkkinoille. Elämisen kulut koko vuoden osalta pystyn kattamaan säästöillä, kunhan ei tule mitään suurempaa yllätystä.

Tilinpäätös 2021

Blogiin on viimeisen vuoden aikana tullut kirjoitettua valitettavan vähän. Vuoden 2020 tilinpäätöksen jälkeen olen julkaissut vain neljä artikkelia. Niiden lisäksi olen aloittanut paria tekstiä, mutta ne ovat jääneet keskeneräisiksi luonnoksiksi.

Vauvan syntymän jälkeen oma ajankäyttö on mennyt totaalisen sekaisin. Tuntuu, että mitään ei saa enää tehtyä. Koohotus ja toohotus on niin päätöntä, että pikkuista ei voi päästää hetkeksikään irti silmistään. Vaikka puoliso katsoisi lapsen perään ja itsellä olisi lupa tehdä omia juttuja suljetun oven takana, erilaiset parkaisut ja kiljahdukset keskeyttävät ajatukset tuon tuostakin. En voi muuta kuin ihmetellä niitä somessa olevia tarinoita, joissa ihmiset kertovat perustaneensa äitiysloman aikana yrityksen ja kasvattaneen sen liikevaihdon kuusi tai seitsemän numeroiseksi tuossa tuokiossa. Hyvä kun itse saa edes laitettua ruokaa ja pestyä pyykit.

Näin jälkikäteen ajateltuna aiemmin kuukausikatsauksissa (silloin kun niitä vielä kirjoitin) listaamani tapahtumat, tehdyt asiat, saavutukset ja kohokohdat ovat olleet erittäin hyödyllisiä. Ne auttavat näkemään, mitä on saanut aikaan. Ettei aika ole vain valunut sormien välistä, vaan olen tehnyt itselleni mieluisia ja tärkeitä asioita.

Pidemmittä puheitta katsotaan taloustilanteeni per 31.12.2021. Nettovarallisuuteni oli yhteensä € 467.949, josta sijoitusvarallisuutta € 401.713.

Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti:

• € 28.470 tileillä
• € 195.815 osakemarkkinoilla
• € 204.613 kiinteistömarkkinoilla
• € 1.285 korkosijoituksissa
• € 37.767 kiinni omassa asunnossa

Varallisuuden kehitys vuoden 2021 aikana

• Sijoitusvarallisuus +€ 73.952 / +22,6% (327.761 –> 401.713)
• Nettovarallisuus +€ 60.251 / +14,8% (407.698 –> 467.949)

Nettovarallisuus kasvoi siis jälleen +k€ 60 aivan kuten vuonna 2020. Kuten seuraavaksi tulo- ja menolistauksessa nähdään, uutta rahaa minulle ei vuoden aikana varsinaisesti tullut, koska saamani ansiotulot menivät kokonaisuudessaan kuluihin. Sijoitustuotot kuitenkin rullasivat suotuisasti, minkä lisäksi siirsin käteiskassasta rahaa sijoituksiin.

Tulot ja menot vuonna 2021

Koko vuoden tulot:

• Ansiotulot, netto € 15.903
• Pääomatulot € 5.696
• Muut tulot € 1.680
• Yhteensä € 23.279

Koko vuoden menot:

• Asuminen € 8.565, josta lainan lyhennyksen osuus € 4.219
• Talouskukkaro & ruoka € 4.359
• Liikkuminen € 1.724
• Harrastukset & vapaa-aika € 675
• Muut € 857
• Yhteensä € 16.180 (€ 11.961 ilman asuntolainan lyhennystä)

Ansiotulot, jotka ovat puhtaasti ansiosidonnaisia työttömyyspäivärahoja, eivät siis aivan kattaneet kaikkia kuluja.

Pääomatuloissa ei ole huomioitu sijoitusasunnoista saamiani vuokratuloja, mutta jatkossa tulen muuttamaan kirjaustapaa tämän osalta. Vuonna 2022 tulen omassa kirjanpidossani seuraamaan kuukausittain kaikkia pääomatuloja bruttona.

Kulupuolella silmään pistään, että harrastuksiin ja vapaa-aikaan on mennyt rahaa todella maltillisesti. Se kertoo omalta osaltaan siitä, että erilaista huvittelua ja hauskanpitoa on ollut kovin vähänlaisesti.

Jatkosuunnitelma

Ansiosidonnaisen päivärahakauden päättyessä aion siirtyä elämään puhtaasti pääomatulojen (ja käteiskassan) varassa. Yritän erilaisia peliliikkeitä tekemällä kasvattaa pääomatuloja ja etenkin niiden tuomaa tasaista kuukausittaista kassavirtaa. En lähde tätä nyt avaamaan sen tarkemmin, koska tiedot menevät liikesalaisuuden puolelle. Joka tapauksessa kokoaikaisiin päivätöihin ei taida enää olla paluuta.

P.S. Jos suunnittelet taloudellista riippumattomuutta 4:n prosentin säännön mukaisesti toteutettuna, kannattaa tutustua When can I retire? -laskuriin.

Tilannekatsaus 06-2021 / 433K

Seuraan varallisuuteni kehittymistä sekä tuloja ja menoja kuukausittain, kuten aiemminkin. En vain ole julkaissut luvuista kuukausikatsauksia täällä blogissa. Mutta vuoden puolivälin kohdalla välitsekki voisi olla ihan paikallaan.

Tilannehan on se, että irtisanouduin töistä viime vuoden lopulla. TE-toimisto määräsi minulle kolmen kuukauden karenssin, minkä vuoksi aloin saada ansiosidonnaista päivärahaa vasta maaliskuussa. Kerryttämäni säästöt ja kuukausittain rullaavat pääomatulot mahdollistivat selviytymisen tämän ajanjakson yli helposti.

Kädestä suuhun elävä ei tällaista nopeaa ratkaisua välttämättä voi tehdä, vaan hän joutuu etsimään uuden työpaikan ennen eroilmoituksen jättämistä. Jos nykyinen työ on kuormittavaa ja henkiset voimavarat vähissä, työnhaku ei varmasti ole helppoa. Tilanteeseen voi jäädä jumiin, kun selkeää ulospääsyä ei ole. Jos ajan antaa tehdä tehtävänsä, tuloksena voi olla totaalinen loppuun palaminen, burn out, ja pitkä sairasloma.

Jos taas työt loppuisivat työnantajan aloitteesta, karenssia ei tietysti määrättäisi. Mutta tällöinkin puskuri tulee tarpeeseen, koska työttömyyskassoilla ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen käsittelyssä voi mennä kelpo tovi. Jatkossakin työttömyyskorvaukset maksetaan aina jälkikäteen. Säästöt pahan päivän varalle on siis syytä kerryttää hyvän sään aikana.

Juuri karenssista johtuen oma sääntöni puskurin suuruudeksi on kuuden kuukauden kuluja vastaava summa. Nykyisellä elämäntavallani se tekee € 9.000, minkä olen pyöristänyt mukavaan tasalukuun € 10.000. Tuo on siis minimi summa, mikä pitää kaikkina aikoina lojua pankkitilillä inflaation nakerrettavana. Saamatta jääneen tuoton, neljällä prosentilla laskettuna €/vuosi 400, voi ajatella vakuutusmaksuna. Varakassa turvaa oman mielenrauhan ja luo sen mahdollisuuden, että mistä tahansa huonosta tilanteesta (esim. työ- tai parisuhde) voi tarpeen vaatiessa irtautua nopeastikin.

Taloudellinen tilanteeni kesäkuun 2021 viimeisenä päivänä näytti seuraavalta:

• nettovarallisuuteni oli yhteensä € 433.819, josta
• sijoitusvarallisuutta on € 358.969

Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautui seuraavasti:

• € 39.195 tileillä
• € 181.674 osakemarkkinoilla
• € 176.010 kiinteistömarkkinoilla
• € 1.285 korkosijoituksissa
• € 35.656 kiinni omassa asunnossa

Varallisuuden kehitys 01-06/2021

• Sijoitusvarallisuus +€ 31.208 / +9,5%
• Nettovarallisuus +€ 26.121 / +6,4%

Sekä sijoitus- että nettovarallisuus ovat siis edelleen jatkaneet suotuisaa kehitystä. Osa sijoitusvarallisuuden kasvusta selittyy tekemilläni pienillä lisäsijoituksille, eli kasva ei ole tullut ainoastaan sijoituslainojen lyhenemisestä ja osakekurssien kipuamisesta kohti uusia korkeuksia. Näiden lisäsijoitusten myötä tileillä lojuvan rahan määrä on pienentynyt aavistuksen verran. Etsin jatkuvasti uusia houkuttelevia, tasaista kassavirtaa tuottavia sijoitusmahdollisuuksia ja olen valmis  satsaamaan niihin käteiskassasta suurin piirtein puolet eli € 20.000.

Tulot ja menot 01-06/2021

Tulot yhteensä:

• Nettopalkka € 5.549
• Pääomatulot € 2.738
• Muut tulot € 1.680
• Yhteensä € 9.967

Menot yhteensä:

• Asuminen € 5.204, josta lainan lyhennyksen osuus € 2.108
• Talouskukkaro & ruoka € 2.106
• Liikkuminen € 955
• Harrastukset & vapaa-aika € 577
• Muut € 448
• Yhteensä € 9.291 (€ 7.183 ilman asuntolainan lyhennystä)

Olen budjetoinut tälle vuodelle kuluihin kaikkinensa € 18.000. Tältä osin alkuvuosi on siis mennyt varsin hyvin suunnitelman mukaisesti. Kaiken lisäksi asumiskulut pitävät sisällään pesutornin uusimiseen uponneen kertaluontoisen € 1.500 pamauksen, jota on talousarviota tehdessäni osannut ottaa huomioon. Mutta tämän tyyppisiä ja vastaavan kokoluokan yllätyksiä tulee varmasti jatkossakin vuosittain. Ikä tekee tehtävänsä. Ennen pitkää uusittavaksi tulevat kaikki keittiön kodinkoneet, takapihan terassi, pihakivetyksen painumien korjaus, julkisivun maalaus ja todennäköisesti kaikkein suurimpana projektina kylpyhuoneen ja saunan saneeraus. Ja varmaan autoonkin tulee tehtäväksi jotain suurempaan remonttia sekä uusien talvirenkaiden hankinta.

Tuloja ja menoja katsoessa huomionarvoista on, että nettopalkka (tai siis ansiosidonnainen päiväraha) ei riittänyt kattamaan kaikkia kuluja, ei edes kuluja ilman asuntolainan lyhennystä. Tuo selittyy tietysti karenssilla, ja nyt kuukausittain tilille napsahtava työttömyyskorvaus riittää kyllä ylläpitämään vaatimatonta elämäntyyliäni.

Tarkoituksenani ja tavoitteenani on kehittää pienimuotoisia sivuprojekteja – side hustle:ja, kuten Amerikassa sanottaisiin. Nykyinen lainsäädäntömme ei vain oikein mahdollista työttömälle satunnaisten keikkatöiden tekemistä yrittäjämäisesti laskutuspalvelun kautta. Jos yhdenkin tällaisen projektin erehtyy tekemään, TE-toimisto ja työttömyyskassa katsovat sinut välittömästi yrittäjäksi ja laittavat rahahanat pysyvästi kiinni. Parempi siis vain istua kotona käsien päällä ja syljeskellä kattoon.

Mainittakoon vielä, että pääomatuloissa ei ole huomioitu sijoitusasunnoista saamiani vuokratuloja, koska ne eivät tuota kuukausittaista kassavirtaa. Tätä kirjaustapaa olen käyttänyt myös kuukausikatsauksissa. Todellisuudessa sijoitusasunnoista on tietysti tullut pääomatuloja, jotka kasvattavat varallisuuttani niihin kohdistuvien lainojen lyhentymisen muodossa.

Lämpökompostori on mahtava investointi

Muutimme viime syksynä pientaloon. Se pakotti meidät miettimään jätteiden kierrätyksen uudella tavalla.

Kerrostalossa asuessamme taloyhtiön etupihalla oli jokaiselle jätelajille oma keräysastiansa, johon roskapussit, pahvipakkaukset, biojäte ja muut roskat oli helppo kiikuttaa ulos lähtiessään.

Pientalossa asuvalla tilanne on toinen. Omalle pihalle ei ole järkeä ottaa viittä erilaista pömpeliä. Vaihtoehtoina ovat lähinnä monilokeroinen ulkoroskis, johon voi lajitella sekajätteen, muovit, biojätteen ja metallit. Lasi, pahvit ja paperit pitää edelleen viedä keräyspisteelle. Tässä ongelmaksi muodostui roskakatoksemme liian pieni koko, jolloin katosta olisi pitänyt suurentaa, sekä jäteautojen jatkuva ralli. Astian nimittäin tyhjentäisi kolme tai neljä eri roska-autoa, etteivät jätteet mene sekaisin toistensa kanssa.

Toinen vaihtoehto järjestää pientalon jätehuolto on ottaa jäteastia pelkälle sekajätteelle ja kiikuttaa muut jätelajit jonkin matkan päässä sijaitsevalle kaupungin järjestämälle kierrätyspaikalle. Tämä tuntui fiksummalta, koska kierrätyspisteellä joutuisi joka tapauksessa asioimaan säännöllisesti.

Roskien mahdollisimman tarkka lajittelu on ollut meillä rutiini jo useamman vuoden. Kakkosvaihtoehdossa tuntuisi hölmöltä laittaa kahvinporot, hedelmien kuoret ja muut biojätteet polttolaitokselle lähtevän sekajätteen joukkoon. Ne sisältävät runsaasti nestettä ja heikentävät polttolaitoksen tehokkuutta ja maksavat meille enemmän, koska jäteastia täytyy tyhjentää useammin. Niinpä päädyimme hankkimaan takapihallemme Biolanin lämpökompostorin, josta maksoimme € 440.

Jos kaikki jätteet on laittanut keittiön allaskaapissa samaan ämpäriin, lajittelun aloittaminen saa nopeasti huomaamaan kuinka vähän sekajätettä lopulta syntyy. Suurin osa kotona syntyvästä jätteestä on nimittäin muovipakkauksia ja biojätettä. Kompostorin ansiosta pystyimmekin kasvattamaan ulkona olevan jäteastian tyhjennysvälin kahdesta neljään viikkoon. Jätehuollon kustannukset siis puolittuivat kompostorin ansiosta.

Kuinka paljon lämpökompostori säästää rahaa?

Osassa kunnista jäteastioiden tyhjennys on pakko tilata kunnan valitsemalta jätehuoltoyrityksen. Onneksemme asumme kunnassa, jossa jokainen kotitalous voi itse kilpailuttaa jätefirmat ja valita haluamansa palveluntarjoajan. Meillä polttokelpoisen sekajäteastian tyhjennys maksaa € 8,50 per kerta. Vuodessa tyhjennys tehdään 13 kertaa (52 vko / 4). Ilman kompostoria tyhjennyksiä pitäisi tehdä 26.

Säästö on siis €/vuosi 110,50 (13 kertaa/vuosi * €/kerta 8,50).

Jotta kompostori toimii kunnolla, sinne tarvitsee laittaa biojätteiden lisäksi kuiviketta. 80 litran säkki maksaa vajaan kympin ja riittää puolisen vuotta. Toisaalta kompostista saa kasveille ravinteikasta maa-ainesta, jolloin multaa ja lisäravinteita ei tarvitse juuri ostaa. Eli kuivike tavallaan maksaa itse itsensä.

Näillä laskelmilla lämpökompostorin takaisinmaksuaika on aika tarkkaan 4 vuotta (€/vuosi 110 / € 440). Ei siis ollenkaan hullumpi investointi.

Uskomatonta kyllä, mutta teimme kompostorin ostamisen kanssa samalla kertaa vieläkin paremman investoinnin. Ostimme nimittäin jäteastian sekajätteelle hintaan € 50. Toinen vaihtoehto olisi ollut vuokrata astia jätefirmalta €/kk 5. Roskis maksaa itsensä takaisin vain kymmenessä kuukaudessa, ja säästää meille sen jälkeen €/vuosi 60 ainakin seuraavat 10 vuotta. Pienistä puroista syntyy iso virta ja tässä tapauksessa säästö syntyy aivan itsestään, mistään ei tarvitse luopua.

Hipin hygienia ja terveys

Henkilökohtainen hygienia ja terveys ovat asioita, joihin voi käyttää niin paljon rahaa kuin sielu sietää. Katto ei tule ihan heti vastaan. Kampaamot myyvät shampoita ja hoitoaineita, hiusvahoja ja ties mitä kräämejä aivan uskomattomilla hinnoilla. Ihokarvojen ajamiseen löytyy edullisia ja ei-niin-edullisia vaihtoehtoja. Nestesaippualle löytyy ilman kosketusta toimivia annostelijoita, jotka moninkertaistavat käsienpesuun käytettävän saippuan määrän. Suihkussa höyryävän kuumaa vettä voi laskea täydellä paineella vartin tai tyytyä viileään pikapesuun.

Terveys ja sen ylläpito pitää sisällään laajan skaalan asioita liikunnasta, ravintolisiin ja marianordinien hömpötyksiin. Personal trainerille ja joogaohjaajalle voi maksaa mansikoita tai katsoa YouTubesta ohjattuja harjoituksia ilmaiseksi.

Miten vapaa hippi on minimoinut hygieniaan ja terveyteen käytettävän rahamäärän?

Käytän saippuana oliiviöljystä tehtyä palasaippuaa. 300 gramman kimpaleen saa neljällä eurolla. Palan voi pilkkoa veitsellä kolmeen osaan, jolloin yhden niistä voi ottaa suihkuun toisen vessaan ja kolmannen keittiöön. Pesen niillä kaiken: vartalon ja hiukset, kädet ja käsin tiskattavat astiat. Yksi pala kestää useamman kuukauden.

Parran ajan samanlaisella partahöylällä kuin isoisäni aikoinaan. Se tunnetaan nimellä safety razor. Itse höylä maksaa jokusen kympin, ja vaihtoterät ovat melkein ilmaisia Gilletten teriin verrattuna. Ajan parran pari kertaa viikossa ja yksi terä kestää minulla käytössä helposti kuukauden verran. Rahaa partateriin menee vuodessa alle viisi euroa. Partavaahtona toimii oliiviöljysaippua, jota sivelen kasvoille hanan alla kastellulla kädellä. Villisian karvasta valmistettua partasutia en tarvitse. Samalla höylällä ajan myös kainalokarvat. Naispuoleiset firettäjät (ja tietysti kaikki muutkin) voivat käyttää safety razoria säärikarvojen ajeluun. Teriä tuossa on vain yksi, mikä saattaa tuntua hurjalta 5-teräiseen, pehmeällä geelireunuksella ja joustavalla ajopäällä varustettuun höylään tottuneelle. Voin kuitenkin vakuuttaa, että pienen harjoittelun jälkeen paluuta muovirimpuloihin ei enää ole. Sähkökäyttöisen parranajokoneen ostaminen ei ole käynyt edes mielessä.

Deodorantin käytön olen lopettanut kokonaan. Aiemmin laitoin kainaloihin perunajauhosta, soodasta ja kookosöljystä itse tekemääni seosta. Tuostakin voisi kookosöljyn jättää huoletta pois, jolloin dödön voi laittaa vaikka vanhaan maustesirottimeen.

Hampaat pesen aivan tavallisella käsikäyttöisellä hammasharjalla, jossa on extrapehmeät harjakset. Hammastahnana käytän tavallista marketin tuubia, josta sipaisen harjaan herneen kokoisen pallon.

Ylläpidän kuntoani kävely- ja juoksulenkeillä lähimetsissä sekä tekemällä erilaisia jumppaliikkeitä kotona. Kuntoiluvälineinä toimivat harjanvarsi keppijumppaan, muutama eri kokoinen käsipaino ja kahvakuula, kuminauha, tasapainolauta, jumppapallo, leuanvetotanko ja tennispallo. Nämä on hankittu vähitellen useamman vuoden aikana, ja niiden kaikkien yhteishinta jäänee jonnekin sadan euron tietämille. Useimmat näistä on mahdollista hankkia torin kautta lähes ilmaiseksi. Netistä löytyy myös ilmaisia treeniohjelmia ja -haasteita kuten One Hundred Pushups.

Vähennä muovijätettä ja säästä rahaa

Mikään mahti maailmassa ei estä sinua kokeilemasta näitä samoja menetelmiä ja tuotteita. Nestemäiset shampoot ja saippuat on pakattu muovipulloon tai -pussukkaan, ja niitä saa jatkuvasti olla ostamassa lisää. Palasaippua sen sijaan on täyttä tavaraa. Samaten safety razorin tylsistyneet terät voi laittaa metallinkeräykseen toisin kuin viiden terän ihmeet.

Siirtymällä oliiviöljysaippuaan vähennät tuottamasi muovijätteen määrää. Nestemäiset shampoot ja saippuat on aina pakattu muovipulloon tai -pussukkaan, ja ne ovat hupaa tavaraa. Samaten partahöylän vaihto vanhaan kunnon yksiteräiseen täysmetalliseen malliin ja siirtyminen itse tehtyyn deodoranttiin, säästää sekä luontoa että rahaa. Uskallan väittää, että näillä kolmella muutoksella säästät rahaa helposti kolminumeroisen summan vuodessa. Kokeile!

Miltä pääomatulojeni tilanne näyttää?

Aloin pohtimaan vuoden 2020 tilinpäätöksessä, olenko jo taloudellisesti vapaa. FIRE-piireissä 4-prosentin sääntö on muodostunut yleiseksi mittapuuksi vapauden saavuttamisesta. Säännön mukaan taloudellinen vapaus alkaa, kun sijoitusvarallisuutta on kertynyt niin paljon, että sille saatava neljän prosentin vuosituotto riittää kattamaan kaikki kulut. Toisin sanoen sijoitusomaisuutta on oltava 25 kertaa vuosikulujen verran.

Tein vuodelle 2021 budjetin (en ole julkaissut sitä blogissa), jossa vuosikulut ovat yhteensä € 18.000 eli €/kk 1.500. Tästä summasta asuntolainan lyhennyksiin menee €/vuosi 4.200 eli €/kk 350 ja kaikkiin muihin kuluihin jää €/vuosi 13.800 eli €/kk 1.150. Eihän tuolla summalla vielä herroiksi eletä, mutta moni tulee toimeen vähemmälläkin.

Neljän prosentin sääntö perustuu osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoon, joka on yleensä hieman lähteestä riippuen 7-8 prosenttia, ja siihen laskettuun varmuusmarginaaliin. Koska tällä hetkellä suurin osa sijoitusvarallisuudestani on sijoitettu osakemarkkinoiden sijaan asuntomarkkinoille, ja koska asuntosijoituksia on jatkossakin tarkoitus kasvattaa pörssisijoituksia nopeammin, neljän prosentin säännön rinnalla on mielestäni perusteltua tarkastella todellisiin lukuihin (vuokrat, vastikkeet ym.) perustuvia tuottoja. Edellisen kerran tein katsauksen pääomatulojen tilanteeseeni toukokuussa 2019 kirjoituksessa ”Ajatuksia säästöprosentista ja pääomatuloista”. Päivitetään nyt tilanne:

• Sijoitusasunto nro1 € 7.000 (ei kassavirtaa, vaan lainan lyhennystä)
• Sijoitusasunto nro2 € 3.000 (ei kassavirtaa, vaan lainan lyhennystä)
• Vuokratuottokohde € 4.000
• Kiinteistörahasto € 300
• Osakemarkkinat € 7.500 (laskennallinen, 5% markkina-arvosta)
• Yhteensä € 21.800

Summasta täytyy vähentää vielä verot, jolloin nettona käteen jää suuruusluokkaa € 15.250 vuodessa tai €/kk 1.270.

Sijoitustuottoni kasvavat vuoden aikana sijoitusasunnolla nro3, kun ostamani ja jo maksamani (no, en vielä oikeasti ole maksanut asunnon kaikkia maksueriä, mutta olen siirtänyt rahat omassa kirjanpidossani pankkitalletuksista kiinteistösijoituksiin) uudiskohdeyksiö valmistuu ja saan sen vuokrattua. Arvioin asunnon vuosituotoksi kulujen jälkeen € 4.000, jolloin pääomatuloni ovat €/vuosi 25.800, ja verojen jälkeen €/vuosi 18.000 eli €/kk 1.500.

Eli kolmannen sijoitusasunnon myötä pääomatuloni kattavat kaikki kuluni, mukaan lukien oman kodin asuntolainan lyhennys. Edellä lueteltujen sijoitusten lisäksi minulla on käteiskassassa € 45.000, jolla yksistään pystyn kattamaan kahden ja puolen vuoden kulut.

Ainakin jonkin asteinen vapaus tai taloudellinen turva on siis saavutettu. Ei tämän potin varaan vielä uskalla täysin heittäytyä, eikä ole tarviskaan. Töitä ei kuitenkaan enää ole pakko tehdä toimeentulon varmistamiseksi. Voin vapaammin ja osa-aikaisesti puuhailla asioita, jotka koen mielekkäiksi, ja joista saa pientä tuloa. Jonkinlainen tavoite voisi olla sijoitusvarallisuuden tuplaaminen 650.000 euroon. Se tulee vääjäämättä tapahtumaan ilman lisäsäästöjä ja -sijoituksia, kunhan vain onnistun kattamaan kulut osa-aikaisilla ja projektiluontoisilla keikkatöillä. Ja korkoa korolle -ilmiö pitää taustalla huolen varallisuuden karttumisesta.

Tilinpäätös 2020

Syksy ja loppuvuosi olivat aivan uskomattomia. Elämä heitti kierrepalloja toinen toisensa perään. Muutamassa kuukaudessa on tapahtunut todella paljon:

• koin paniikkihäiriöitä ja ahdistuskohtauksia
• ostettiin uusi, isompi asunto
• myytiin vanha asunto
• muutettiin
• neuvottelin sijoituslainat uusiksi asuntokauppojen kanssa samassa tiimellyksessä
• irtisanoin työsuhteeni ja jättäydyin tyhjän päälle
• meille syntyi esikoinen
• ostin uudiskohdeyksiön (sijoitusasunto nro3), joka valmistuu vuoden 2021 aikana

Kaiken tämän lisäksi korona on tietysti ollut kaiken aikaa päällä ja tuonut oman mausteensa soppaan. Henkiset voimavarat ja jaksaminen ovat olleet koetuksella, ja luulen käyneeni aivan niiden äärirajoilla. Blogiin kirjoittamiselle ei ole riittänyt sen enempää aikaa kuin energiaakaan.

Henkilökohtaisen talouden seuraamista olen vanhojen tapojeni orjana jatkanut kuukausittain, mutta väliin jääneitä kuukausikatsauksia en enää lähde kirjoittamaan. Saattaa olla, etten julkaise tulo- ja kuluseurantaraportteja jatkossa lainkaan. Koen, että niiden anti on kovin vähäinen. Netto- ja sijoitusvarallisuuden kehittymisen seuraaminen on jollain tavalla paljon mielenkiintoisempaa kuin vaatimattomien kulujen räknääminen. Talouden osalta niin kauan menee hyvin ja suunta on oikea, kun varallisuus jatkaa kasvuaan. Kuoppia väistämättä tulee, mutta hieman pidemmällä aikavälillä katsottuna käppyröiden suunnan pitäisi jatkaa kulkuaan kohti koillista.

Tällä alustuksella katsotaan taloustilanteeni joulukuun viimeisenä päivänä vuonna 2020. Nettovarallisuuteni oli yhteensä € 407.698, josta sijoitusvarallisuutta on € 327.761. Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti:

• € 46.389 tileillä
• € 154.590 osakemarkkinoilla
• € 171.886 kiinteistömarkkinoilla
• € 1.285 korkosijoituksissa
• € 33.548 kiinni omassa asunnossa

Varallisuuden kehitys vuoden 2020 aikana

• Sijoitusvarallisuus +€ 58.890 / +21,9% (268.871 –> 327.761)
• Nettovarallisuus +€ 60.087 / +17,3% (347.611 –> 407.698)

Sekä sijoitus- että nettovarallisuus ovat siis jatkaneet suotuisaa kehitystä. Luvut eivät ole yhtä komeat kuin tilinpäätöksessä 2019, mutta siitä huolimatta olen enemmän kuin tyytyväinen. Varallisuuden kasvattaminen +k€ 60:lla on hyvä saavutus.

Tulot ja menot vuonna 2020

Koko vuoden tulot:

• Nettopalkka € 31.575
• Pääomatulot € 6.706
• Muut tulot € 499
• Yhteensä € 38.779

Koko vuoden menot:

• Asuminen € 3.913, josta lainan lyhennyksen osuus € 1.048
• Talouskukkaro & ruoka € 4.298
• Liikkuminen € 1.856
• Harrastukset & vapaa-aika € 2.951
• Muut € 806
• Yhteensä € 13.824 (€ 12.776 ilman asuntolainan lyhennystä)

Nettopalkasta jäi kulujen (asuntolainan lyhennystä ei ole laskettu kuluksi, vaan rahan siirroksi pankkitililtä seiniin) jälkeen säästöön € 18.799 ja säästöprosentti koko vuoden luvuilla näyttää lukemaa 59,5%.

Pääomatuloissa ei ole huomioitu sijoitusasunnoista saamiani vuokratuloja, koska ne eivät tuota kuukausittaista kassavirtaa. Tätä kirjaustapaa olen käyttänyt myös kuukausikatsauksissa. Todellisuudessa sijoitusasunnoista on tietysti tullut pääomatuloja, jotka kasvattavat varallisuuttani.

Olenko jo taloudellisesti vapaa?

4-prosenttia (lue lisää 4-prosentin säännöstä) sijoitusvarallisuudestani on € 13.110. Nykyisellä kulutasolla (ilman asuntolainan lyhennystä) tuo summa kattaa juuri ja juuri menoni. Kulut tulevat kuitenkin suuremman asunnon ja lapsen syntymän myötä kasvamaan, enkä vielä tiedä tarkalleen kuinka paljon. Tosiasia on, että myös asuntolainan lyhennykset pitää hoitaa. Sitten taas sijoituksille saamani tuotto on ainakin pitkällä aikavälillä todennäköisesti enemmän kuin neljä prosenttia. Eli aika lähellä jonkin asteista taloudellista vapautta alan varmaan olla. Voisin kirjoittaa tarkempaa pohdintaa ja laskelmaa erillisessä postauksessa.

Kuukausikatsaus 08-2020 / 394K

Vapaus on taas yhden kuukauden lähempänä ja on aika julkaista kuukausikatsaus tuloista, kuluista sekä netto- ja sijoitusvarallisuuden kehittymisestä. Raportti edustaa henkilökohtaisia lukujani kahden hengen taloudessa. Pyrin pitämään raportin formaatin samana kuukaudesta toiseen, jotta kuukausien vertailu toisiinsa on helppoa.

Tulot

• Nettopalkka € 2.116
• Pääomatulot € 360
• Yhteensä € 2.476

Kulut

• Asuminen € 138, josta lainan lyhennyksen osuus € 0
• Talouskukkaro & ruoka € 401
• Liikkuminen € 66
• Harrastukset & vapaa-aika € 0
• Muut € 342
• Yhteensä € 946 (€ 946 ilman asuntolainan lyhennystä)

Säästö

• € 1.530 / 61,8%
• € 1.530 / 61,8% jos asuntolainan lyhennystä ei katsota kuluksi
• € 1.170 / 55,3% jos pääomatuloja ei huomioida säästöjen laskemisessa

Elokuun 2020 lopussa nettovarallisuuteni oli yhteensä € 393.989 (+9.801), josta sijoitusvarallisuutta on € 278.547 (+8.366). Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti (suluissa muutos kuukauden aikana):

• € 55.480 tileillä (+1.435)
• € 140.945 osakemarkkinoilla (+7.613)
• € 136.317 kiinteistömarkkinoilla (+753)
• € 1.285 korkosijoituksissa (+0)
• € 59.962 kiinni omassa asunnossa (+0)

Yhteenveto ja keskeisimmät huomiot:

Paluu kesälaitumilta sorvin ääreen tapahtui elokuun toisella viikolla. Sen jälkeen arki on soljunut tasaisen tappavaa tahtia. Energiat ovat täypäivien jälkeen olleet kaikkien aikojen pohjalukemissa. Voin ihan rehellisyyden nimissä sanoa, että töitä on tällä hetkellä aivan liikaa, minkä vuoksi elämäni ei ole sellaista kuin toivoisin. Tähän täytyy tehdä muutos. Ensimmäiset askeleet tähän suuntaan on kaikeksi onneksi jo otettu.

Totaalinen, elämän päälaelleen pyöräyttävä, mullistus on tulossa myöhemmin syksyllä, kun perheeseemme syntyy esikoinen. Kuluseurannan muissa kuluissa näkyykin jo ensimmäiset tehdyt vauvahankinnat. Äitiyspakkaus on tullut, ja sukulaiset ja ystävät ovat antaneet heille tarpeettomiksi jääneitä vauvanvaatteita ja -tarvikkeita avokätisesti. Lisäksi olemme käyneet pyörähtämässä lastenvaatteisiin erikoistuneilla kirppareilla ja selattua tarjotaa Tori.fi:ssä ja Facebookin ryhmissä. Tavoitteemme on ostaa mahdollisimman vähän tavaraa uutena, ja suosia käytettyjä, hyvässä ja siistissä kunnossa olevia tuotteita. Nähtäväksi jää, miten onnistumme.

Kuukausikatsaus 07-2020 / 384K

Vapaus on taas yhden kuukauden lähempänä ja on aika julkaista kuukausikatsaus tuloista, kuluista sekä netto- ja sijoitusvarallisuuden kehittymisestä. Raportti edustaa henkilökohtaisia lukujani kahden hengen taloudessa. Pyrin pitämään raportin formaatin samana kuukaudesta toiseen, jotta kuukausien vertailu toisiinsa on helppoa.

Tulot

• Nettopalkka € 2.820
• Pääomatulot € 360
• Yhteensä € 3.180

Kulut

• Asuminen € 138, josta lainan lyhennyksen osuus € 0
• Talouskukkaro & ruoka € 284
• Liikkuminen € 182
• Harrastukset & vapaa-aika € 200
• Muut € 12
• Yhteensä € 815 (€ 815 ilman asuntolainan lyhennystä)

Säästö € 2.365 / 74,4% (€ 2.365 / 74,4% jos asuntolainan lyhennystä ei katsota kuluksi, € 2.005 / 71,1% jos pääomatuloja ei huomioida säästöjen laskemisessa)

Heinäkuun 2020 lopussa nettovarallisuuteni oli yhteensä € 384.188 (+3.231), josta sijoitusvarallisuutta on € 270.181 (+1.799). Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti (suluissa muutos kuukauden aikana):

• € 54.045 tileillä (+1.432)
• € 133.332 osakemarkkinoilla (+941)
• € 135.564 kiinteistömarkkinoilla (+858)
• € 1.285 korkosijoituksissa (+0)
• € 59.962 kiinni omassa asunnossa (+0)

Yhteenveto ja keskeisimmät huomiot:

Tuloissa ja kuluissa ei ollut mitään tavanomaisuudesta poikkeavaa auton katsastusta lukuun ottamatta. Eikä siitäkään tarvinnut maksaa mansikoita, koska löysin katsastushinnat.fi -sivustolta hyvän tarjouksen. Keskellä arkipäivää olevat katsastusajat olivat järjestäen edullisempia kuin ilta-ajat, mikä sopi minulle erittäin hyvin. Sain hoidettua katsastuksen näppärästi keskellä etätyöpäivää lounastauon aikana eikä minun tarvinnut käyttää siihen arvokasta vapaa-aikaa töiden jälkeen. Heinäkuun arki-iltoina kun on kivampi lähteä esimerkiksi fillarilla iltauinnille tai vaikka kävelylle ja jäätelölle keskustaan.

Seuraan autoilun kuluja tavanomaista sukankuluttajaa yksityiskohtaisemmin. Kuluseurantataulukkoni kattaa ensimmäistä omaa autoani lukuunottamatta kaikki sen jälkeiset viisi omistamaani autoa. Elokuun alussa tuli täyteen tasan viisi vuotta siitä kun rullasin nykyisen menopelini ulos liikkeestä. Sen kunniaksi kirjoitan lähiviikkoina blogipostauksen, kuinka paljon auton omistaminen maksaa kaikki kulut huomioituna.

Nettovarallisuus on jatkanut tasaista kasvua palkkatöistä säästämäni siivun sekä tasaisesti kuukaudesta toiseen rullaavien vuokratulojen ansiosta. Osakemarkkinoilla meno on ollut kaikkea muuta kuin tasaista, eikä salkkuni ole vielä noussut koronadippiä edeltävälle tasolle. Tämän seurauksena sijoitusvarallisuus on samalla tasolla kuin vuoden alussa. Toisaalta käteisen määrä on paisunut kaikkien aikojen suurimpaan lukemaansa, koska en juurikaan ole tehnyt lisäsijoituksia sen enempää sijoitusasuntoihin kuin osakeindeksirahastoihinkaan. Kenties käteiselle tulee vielä käyttöä…

Heinäkuun ensimmäisen puoliskon tein vielä töitä, ja jälkimmäisen puoliskon olin ansaitulla ja pitkään odotetulla kesälomalla. Myös elokuun ensimmäinen viikko on ollut lomaa, ja paluu arkeen tapahtuu huomenna. Koronatilanteesta johtuen kesäloma on kulunut tuttavien mökeillä, lähiretkiä tehden, grillaten, kirjoja ja blogeja lukien, uimarannoilla ja rantakallioilla hengaten ja kotisohvalla leffoja katsoen. Koska maisema on vaihtunut tiuhaan, kolmen viikon kesäloma on tuntunut pidemmältä kuin se onkaan.