Miten sijoitan osakemarkkinoille?

Kirjoitin marraskuussa 2018 tavastani säästää ja sijoittaa blogi-postauksessa ”Automaattinen säästäminen”. Nyt ajattelin avata vähän tarkemmin, miten aloitin sijoittamisen, miten ajatteluni ja toimintani on kehittynyt vuosien varrella, ja miten sijoitan osakemarkkinoille nykyään.

Aivan ensimmäiset sijoitukseni osakemarkkinoille tein maaliskuussa 2004, jolloin olin parikymppinen. Tein tuolloin kuukausisäästösopimuksen oman kivijalkapankkini kahteen osakerahastoon, € 50 kumpaiseenkin. Tämä tapahtui menemällä fyysisesti pankkikonttoriin ja kertomalla kassaneidille, että haluan ostaa rahastoja. Toinen rahastoista sijoitti Euroopan ja toinen Amerikan osakemarkkinoille. Syyskuussa lisäsin repertuaariin Aasiaan sijoittavan rahaston. Jatkoin sijoituksia näihin rahastoihin vuoden 2006 syksyyn asti.

Tehdessäni ensimmäiset sijoitukset en tuntenut ketään, jolta olisin voinut kysyä neuvoa, miten käytännössä sijoitetaan. Olin muistaakseni lukenut Vesa Puttosen ja Tero Kivisaaren kirjan ”Vaurastuminen – varteenotettava vaihtoehto” ja selannut Kauppalehden keskustelupalstaa kiivaasti. En muista, mistä tarkalleen ottaen sain idean aloittaa sijoittaminen, mutta jo lukioikäisenä rahan tienaaminen ja rikastuminen kiinnostivat minua valtavasti.

Ensimmäiset suorat osakesijoitukseni tein syksyllä 2005. Avasin arvo-osuustilin eQ-pankkiin, joka oli tuohon aikaan ensimmäisiä piensijoittajille kulujen puolesta sopivia online-välittäjiä, ja ostin kolmen eri yrityksen osakkeita kutakin noin € 1.500 edestä. Salkkuni oli näihin aikoihin alle € 10.000 arvoinen. Se oli kuitenkin merkittävä osa varallisuudestani.

Syksyllä 2006 aloitin opinnot kauppakorkeakoulussa ja sain ympärilleni uusi kavereita, jotka olivat niin ikään kiinnostuneet sijoittamisesta ja rahasta. Suurin ongelma tällöin oli, että opiskelijana rahaa sijoitettavaksi oli kovin vähänlaisesti. Kesätöistä ja opintojen ohessa tehtävistä hanttihommista jäi kuitenkin jotain sukanvarteen. Näihin aikoihin aloin myös tehdä laskelmia asuntosijoittamisen kannattavuudesta, mutta omarahoitusosuuteen ei ollut mitään mahdollisuuksia.

Opiskeluvuosina löysin Seligsonin indeksirahastot, joiden kulut olivat huomattavasti pienemmät kuin perinteisten pankkien aktiivisesti hallinnoitujen rahastojen. Tämä oli minulle jonkinlainen valaistuminen. Kuluilla on pidemmän päälle suuri vaikutus tuottoihin, koska ne kertautuvat korkoa korolle -ilmiön vuoksi.

Äkkiseltään rahaston vuotuinen hallinnointipalkkio 1,5% tai 0,5% saattaa tuntua merkityksettömältä. Moni ajattelee, että: ”sehän on vain 1%”. Mutta todellisuudessa kalliimpi vaihtoehto on kustannuksiltaan kolminkertainen. Rahastojen palkkioita pitää ajatella samalla tavalla kuin asuntolainojen marginaaleja. 0,5%:n ero tarkoittaa € 100.000 sijoitussummalla €/vuosi 500. Vaikka sinulla ei vielä olisi noin paljoa rahaa sijoituksissa, ennen pitkää on. Joten huomioi kulut alusta asti.

Vuosien vieriessä ja kokemuksen karttuessa lisäsin sijoitusvalikoimaani siis indeksirahastot. Tein edelleen myös suoria osakesijoituksia muutamalla tuhannella eurolla per vuosi. Tarkoitukseni oli ostaa hyvää osinkoa maksavia arvoyhtiöitä osta ja unohda -strategialla. Pidemmän päälle olen kuitenkin huomannut, että tämä ei ole minulla toiminut. Suorien osakesijoitusteni tuotot ovat jatkuvasti olleet pienempiä kuin mitä olisin saanut indeksiin sijoittamalla.

Viimeisenä opiskeluvuotenani avasin ASP-tilin ja aloin siirtää rahaa sinne. Jatkoin, ja kiihdytin, asuntosäästämistä valmistuttuani kauppakorkeakoulusta ja siirryttyäni täysipäiväisesti työelämään. Töiden aloittaminen edellytti auton hankintaa, joten rahaa ei senkään vuoksi jäänyt enää pörssiin asti laitettavaksi. Provisiopalkatussa myyntityössä palkka vaihteli kuukaudesta toiseen, minkä vuoksi halusin myös kasvattaa säästötilillä olevan puskurin suuruutta.

Ylipäänsä säästäminen ja sijoittaminen samaan aikaan, kun maksaa yksin asunnon vuokraa pääkaupunkiseudulla, ei ole aivan helppoa. Onnistuin kuitenkin saamaan ensiasunnon ostoon vaaditun omarahoitusosuuden kokoon, ja löysin vielä budjettiin sopivan asunnon hyvällä sijainnilla.

Palkan noustessa kasvatin kuukausittain sijoituksiin ohjaamani rahan määrää. Toki myös nautin elämästä: tein etelänmatkoja, päivitin autoa uudempaan ja hienompaan, ostin pukuja, join shampanjaa ja tarjosin deiteille ravintolaillallisia. Jos nyt saisin päättää uudestaan, olisin jättänyt jotain näistä tekemättä tai ainakin tehnyt pienemmällä mittakaavalla. Näistä sivuaskelista huolimatta parhaina vuosina sijoitin nettopalkastani joka kuukausi € 2.000 pörssiin ja tästä huolimatta säästötilin saldo jatkoi kasvamistaan.

Jossain vaiheessa matkan varrella käyttämäni meklariyhtiö oli vaihtunut eQ:sta Nordnettiin. Vuonna 2015 löysin heidän EFT-indeksiosuusrahastot, joiden ostaminen on kuukausisäästösopimuksella ilmaista. Kulut näissä ovat edullisimmillaan 0,10%:n luokkaa. Suorista osakesijoituksista olen suurimmaksi osaksi luopunut. Salkussani on enää kahden yhtiön osakkeita. Niiden kurssit ovat nousseet niin paljon etten halua myydä niitä karmaisevien veroseuraamusten vuoksi. Valtaosa osakemarkkinoille tekemistäni sijoituksista on Seligsonin indeksirahastoissa ja Nordnetin ETF-rahastoissa.

Muuttuneen työtilanteen seurauksena keskeytin lisäsijoitusten tekemisen osakemarkkinoille vuoden 2019 alussa. Nyt olen aloittanut ne uudestaan, mutta huomattavasti pienemmillä summilla kuin aikaisemmin. Sijoitan kuukausittain €500 kolmeen eri rahastoon. Vaihtelen näitä tarpeen mukaan siten, että koko osakesalkkuni painotus ja hajautus pysyy suurin piirtein asettamissani tavoitteissa.

ETF-rahastojen ongelma on, että niillä voi käydä kauppaa osakkeiden tapaan vain kokonaisina osuuksina. Esimerkiksi iShares Core S&P500 -osuuden arvo on noin €250, mikä tekee siihen sijoittamisen monelle kuukausi säästäjälle vaikeaksi. Näin nykyään myös itselleni. Vaikka ETF:ien kulut ovatkin selvästi pienemmän kuin Seligsonin indeksirahastoissa, Seligsonissa on yksi ominaisuus, mistä tykkään. Heillä rahasto-osuuksia voi lunastaa myös muussa kuin FIFO-periaatteen mukaisessa järjestyksessä. Tämän ansiosta voin tarvittaessa myydä ensin niitä ostoeriä, jotka ovat vähiten voitolla (tai osa ehkä tappiollakin), ja näin siirtää verojen maksua myöhemmäksi.

Nykyään uskon siihen, että pitkällä aikavälillä en voi voittaa indeksiä. Mutta sijoittamalla säännöllisesti pienikuluisiin indeksirahastoihin, pääsen parempiin nettotuottoihin kuin sijoittajat keskimäärin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s