Ajatuksia säästöprosentista ja pääomatuloista

Lähes jokainen FIRE-bloggaaja laskee ja raportoi säästöprosenttinsa kuukausittain. Onhan säästöprosentin tärkeys osoitettu jo kulttimaineiseen nousseessa 4%:n säännön esittelevässä Mr Money Mustachen postauksessa. Säännön mukaan vain ja ainoastaan säästöprosentti ratkaisee, kuinka pian voit jäädä tee-se-itse -eläkkeelle. Esimerkiksi 50%:n säästöasteella ennenaikainen eläkkeesi koittaisi noin 17 vuoden kuluttua. Säästöasteen nostaminen 75%:iin tarkoittaisi eläkepäivien alkua jo 7 vuoden päästä.

Pohatta mainitsi viimeisimmän kuukausikatsauksensa (4/2019) yhteydessä, että on laskenut säästöprosenttinsa väärin viimeisen kuuden vuoden ajan. Hänen uuden ajattelumallin mukaan pääomatuloja ei pitäisi huomioida säästöprosenttia laskiessa. Tämä johtuu siitä, että pääoman tuotto on huomioitu jo 4%:n säännönmukaisessa laskennassa. Ja näinhän se on. Tuntuu vain, että Pohatta ei ole suinkaan ainut, vaan lähes poikkeuksetta kaikki talousbloggarit ovat laskeneet säästöprosentin samalla tavalla väärin – myös minä muiden mallia apinoineena.

Miten säästöprosentti siis pitäisi laskea oikeaoppisesti?

Kun varallisuuden ja pääomatulojen kartuttaminen aloitetaan nollasta, säästöprosentti lasketaan palkkatuloista kaavalla:

(nettotulot – menot) / nettotulot

Täsmälleen samaa laskukaavaa pitää käyttää myöhemminkin, kun varallisuutta on karttunut ja pääomatuloja alkaa tulla korkoina, osinkoina, vuokratuloina tai muussa muodossa. Tähän liittyy mielestäni kuitenkin pieni mutta. Nimittäin kun sinulle on kertynyt varallisuutta, joka tekee töitä puolestasi, neljän prosentin säännön ja säästöprosentin mukaan eläkkeesi on edelleen aivan yhtä kaukana kuin projektia viisi vuotta takaperin aloittaessasi.

Jos tulosi ja säästöasteesi jostain käsittämättömästä syystä pysyisivät samalla tasolla vuodesta toiseen, eläköitysmisvuosi olisi laskettavissa vähentämällä säästöasteen osoittamista vuosista jo projektin edistämiseen käytettyjen vuosien määrä. Ajatus tulojen ja kulujen pysymisestä muuttumattomina on tietysti lähinnä teoreettinen. Käytäntö on jotain täysin muuta ja yhtälö ei olekaan aivan helppo pähkinä purtavaksi. Mikä siis ratkaisuksi?

Pääomatulojen kehittymisen seuranta

Säästöprosentin lisäksi voisi olla fiksu ajatus seurata, kuinka paljon neljä prosenttia kulloisestakin nettovarallisuudestasi tekee. Eli kuinka paljon saat laskennallisia pääomatuloja vuositasolla. Tätä lukua sitten verrataan keskimääräisiin vuosikuluihin, -budjettiin tai -tavoitteeseen. Kun luvut syöttää Exceliin tai Google Sheetsiin kerran vuodessa ja piirtää aineistosta graafin, näkee selkeästi miten kissanpäivät vääjäämättä lähestyvät.

Käppyrän kehityksestä ja kulmakertoimesta voi sitten koittaa approksimoida, milloin tuottokäyrä leikkaa ja ylittää kulukäyrän. Ja – tadaa – meillä on arvio eläkkeen alkamisajankohdasta.

Itse asiassa olen tähän ideaan perustuvia seurantagrafiikoita nähnyt useammassakin blogissa, mutta en tähän hätään muista missä. Joten lisää linkki kommentteihin jos tiedät hyvän esimerkin.

Laskennallisten 4%:n pääomatulojen sijaan vertailulukuna voi mielestäni käyttää myös todellisia pääomatuloja, jos varallisuus on sijoitettuna kassavirtaa, kuten osinkoja tai vuokratuloja, vakaasti ja ennustettavasti tuottaviin kohteisiin. Totuudenmukaisimpaan lopputulokseen pääsemiseksi, tuotto on parasta laskea auki sijoituskohteittain. Oma laskelmani näyttää tällä hetkellä seuraavalta:

  • Sijoitusasunto nro1 € 7.800 (ei kassavirtaa, vaan lainan lyhennystä)
  • Kiinteistörahasto € 450
  • Vuokratuottokohde € 2.250
  • Osingot pörssiosakkeista € 400
  • Indeksirahastot € 5.550 (laskennallinen, 5% markkina-arvosta)
  • Yhteensä € 16.450

Summasta täytyy vähentää vielä verot, jolloin nettona käteen jää suuruusluokkaa € 11.500 vuodessa tai €/kk 960.

Indeksirahastojen laskennallisena tuottona olen käyttänyt 5%, koska 4%:n sääntö on jo nettorahaa. Rahasto-osuuksia lunastaessa pääomatuloveroa ei tarvitse maksaa 30% lunastettavasta summasta. Syynä on se, että veroa maksetaan vain voitosta. Jos teen € 5.550 lunastuksen, maksan veroja hankintameno-olettamalla laskettuna enimmillään € 1.332 eli 24% koko summasta. Todellisuudessa vero tulee olemaan pienempi, koska alkuperäisellä hankintahinnalla laskettuna myös voitto on todennäköisesti pienempi. Ja yli 10 vuoden sijoituksista hankintameno-olettama on tuplasti suurempi, jolloin vero puolittuu 12 prosenttiin lunastettavasta kokonaissummasta.

Joka tapauksessa näin laskettuna pääomatuloni ovat jokseenkin samalla tasolla nykyisten kulujeni kanssa. Eläkkeelle siirtyminen ei kuitenkaan häämötä vielä ihan nurkan takana, vaan on paikallaan tehdä pari huomiota:

  • Sijoitusasunnon tuomat tulot eivät näy pankkitililläni käytettävissä olevana rahana, vaan lainan lyhenemisenä ja nettovarallisuuden kasvuna.
  • Tällä hetkellä elän jonkin verran alle tekemäni budjetin.
  • Kuluni tulevat erittäin todennäköisesti kasvamaan lähivuosina elämäntilanteen kehittyessä seuraavaan vaiheeseen.
  • Velattomassa omistusasunnossa eläessäkin tuleviin remontteihin pitää varautua. Hoitovastike ei mitenkään riitä kattamaan tulevia suurempia taloyhtiön remontteja. Tämä ei näy nykyisissä luvuissani. Asumiskustannukset tulevat siis kasvamaan tämän hetken tasosta.
  • Myös auton ikääntyessä sen huoltokulut kasvavat. Puhumattakaan välirahasta, jos auton haluaa jossain vaiheessa päivittää uudempaan.

Sitä ei käy kuitenkaan kiistäminen, että taloudellinen tilanteeni on jo nykyisellään erittäin hyvä. Tarvittaessa voisin heittäytyä vapaaherraksi ainakin muutamaksi vuodeksi syömättä lainkaan pääomaani. Siirto olisi mahdollinen luopumalla autosta, jolloin kuukausittaiset kulut tippuisivat noin € 200. Jo pelkkä auton omistaminen on kallista, aivan niin kuin on sen käyttäminen.

Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto ja pitkälle sapattivapaalle jäämisen mahdollistava siirto olisi laittaa nykyinen asunto vuokralle ja lähteä kiertämään maailmaa polkupyörällä, kuten Taneli Roininen on tehnyt. Luulenpa, että pääomatuloja kertyisi moninverroin enemmän kuin kuluja tien päällä pyörän ja teltan kanssa yksinkertaisesti eläen ja askeettisesta elämäntyylistä nauttien. Ajatus tuntuu oikeasti kutkuttavalta. Elämänmuutos olisi kyllä melkoinen, sitä ei käy kiistäminen. Mutta jokin tuon tyyppinen seikkailu pitää kokea ennen kuin on liian myöhäistä.

Mainokset

Yksi vastaus artikkeliiin “Ajatuksia säästöprosentista ja pääomatuloista

  1. Jäin itsekin tuohon Pohatan pohdintaan hetkeksi, mutta sitten tajusin, että se pätee tosiaan vain FIRE:ttäjiin, jotka ajattelivat päästä FIRE:een 4%:n säännön avulla. Itse kun olen kiinnostunut vain passiivisesta tulosta, voin onneksi jatkossakin laskea säästöprosenttia pääomatulojen avulla, koska se on vain numero muiden joukossa.

    Ja muuten seuraan joka puolivuosi tuota pääomatulojeni ja kulujeni menoa juuri tekstissä mainitsemallasi tavalla, ks. esim viime vuoden tilinpäätökseni: https://omavaraisuushaaste.com/tilinpaatos-2018/ Tulojen ja kulujen vertaaminen on aina lempiasiani puolivuosikatsauksessa ja vaikka matkaa on vielä aika paljon, on pieni nykäys graafissa ylöspäin aina hieno hetki.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s