Kuukausikatsaus 05-2019

Vapaus on taas yhden kuukauden lähempänä ja on aika julkaista kuukausikatsaus tuloista, kuluista sekä netto- ja sijoitusvarallisuuden kehittymisestä. Raportti edustaa henkilökohtaisia lukujani kahden hengen taloudessa. Pyrin pitämään raportin formaatin samana kuukaudesta toiseen, jotta kuukausien vertailu toisiinsa on helppoa.

Tulot

  • Nettopalkka € 2.128
  • Pääomatulot € 135
  • Yhteensä € 2.263

Kulut

  • Asuminen € 138, josta lainan lyhennyksen osuus € 0
  • Ruoka € 342
  • Liikkuminen € 101
  • Media € 29
  • Muut € 64
  • Yhteensä € 675 (€ 675 ilman asuntolainan lyhennystä)

Säästö € 1.588 / 70,2 % (€ 1.588 / 70,2 % jos asuntolainan lyhennystä ei katsota kuluksi, € 1.453 / 68,3% jos pääomatuloja ei huomioida säästöjen laskemisessa)

Nettovarallisuuteni toukokuun 2019 lopussa oli yhteensä € 301.669 (-3.986), josta € 239.754 (-5.098) on sijoitusvarallisuutta. Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti (suluissa muutos kuukauden aikana):

  • € 9.453 tileillä (+1.112)
  • € 118.740 osakemarkkinoilla (-5.757)
  • € 119.329 kiinteistömarkkinoilla (+659)
  • € 1.685 korkosijoituksissa (+0)
  • € 52.462 kiinni omassa asunnossa (+0)

Yhteenveto ja keskeisimmät huomiot:

  • Edullisessa, (pankki)velattomassa asunnossa on henkisesti kiva asua.
  • Ruokaan meni jokseenkin puolet kuukauden kaikista kuluista! Se on todella suuri osuus. Tämä ei kuitenkaan ole ihan koko totuus, koska merkitsen ruokamenoihin yhteiselle talouskukkaro-tilille siirtämäni summan. Talouskukkarosta maksetaan ruokaostosten lisäksi myös muita menoja. Avaan näitä tarkemmin seuraavassa postauksessa.
  • Osakekurssit ovat tulleet rytisten alas ja se näkyy minunkin salkussani. Kiinteistöt onneksi tuottavat tasaisen varmasti, kun vuokratulot juoksevat.
  • Toukokuun aikana muun muassa syötiin neljän ruokalajin menu fine dining -ravintolassa ja pari muutakin kertaa ulkona, purjehdittiin ystävien veneellä sekä vietettiin rauhallinen mökkiviikonloppu. Lisäksi käytiin leffassa, lenkkeiltiin metsäpoluilla ja hyödynnettiin kirjaston palveluita. Minkäänlaisesta kituuttamisesta on siis turha puhua, vaikka rahaa elämiseen käytettiin keskivertokuluttajan mittapuulla maltillisesti.
Mainokset

Ajatuksia säästöprosentista ja pääomatuloista

Lähes jokainen FIRE-bloggaaja laskee ja raportoi säästöprosenttinsa kuukausittain. Onhan säästöprosentin tärkeys osoitettu jo kulttimaineiseen nousseessa 4%:n säännön esittelevässä Mr Money Mustachen postauksessa. Säännön mukaan vain ja ainoastaan säästöprosentti ratkaisee, kuinka pian voit jäädä tee-se-itse -eläkkeelle. Esimerkiksi 50%:n säästöasteella ennenaikainen eläkkeesi koittaisi noin 17 vuoden kuluttua. Säästöasteen nostaminen 75%:iin tarkoittaisi eläkepäivien alkua jo 7 vuoden päästä.

Pohatta mainitsi viimeisimmän kuukausikatsauksensa (4/2019) yhteydessä, että on laskenut säästöprosenttinsa väärin viimeisen kuuden vuoden ajan. Hänen uuden ajattelumallin mukaan pääomatuloja ei pitäisi huomioida säästöprosenttia laskiessa. Tämä johtuu siitä, että pääoman tuotto on huomioitu jo 4%:n säännönmukaisessa laskennassa. Ja näinhän se on. Tuntuu vain, että Pohatta ei ole suinkaan ainut, vaan lähes poikkeuksetta kaikki talousbloggarit ovat laskeneet säästöprosentin samalla tavalla väärin – myös minä muiden mallia apinoineena.

Miten säästöprosentti siis pitäisi laskea oikeaoppisesti?

Kun varallisuuden ja pääomatulojen kartuttaminen aloitetaan nollasta, säästöprosentti lasketaan palkkatuloista kaavalla:

(nettotulot – menot) / nettotulot

Täsmälleen samaa laskukaavaa pitää käyttää myöhemminkin, kun varallisuutta on karttunut ja pääomatuloja alkaa tulla korkoina, osinkoina, vuokratuloina tai muussa muodossa. Tähän liittyy mielestäni kuitenkin pieni mutta. Nimittäin kun sinulle on kertynyt varallisuutta, joka tekee töitä puolestasi, neljän prosentin säännön ja säästöprosentin mukaan eläkkeesi on edelleen aivan yhtä kaukana kuin projektia viisi vuotta takaperin aloittaessasi.

Jos tulosi ja säästöasteesi jostain käsittämättömästä syystä pysyisivät samalla tasolla vuodesta toiseen, eläköitysmisvuosi olisi laskettavissa vähentämällä säästöasteen osoittamista vuosista jo projektin edistämiseen käytettyjen vuosien määrä. Ajatus tulojen ja kulujen pysymisestä muuttumattomina on tietysti lähinnä teoreettinen. Käytäntö on jotain täysin muuta ja yhtälö ei olekaan aivan helppo pähkinä purtavaksi. Mikä siis ratkaisuksi?

Pääomatulojen kehittymisen seuranta

Säästöprosentin lisäksi voisi olla fiksu ajatus seurata, kuinka paljon neljä prosenttia kulloisestakin nettovarallisuudestasi tekee. Eli kuinka paljon saat laskennallisia pääomatuloja vuositasolla. Tätä lukua sitten verrataan keskimääräisiin vuosikuluihin, -budjettiin tai -tavoitteeseen. Kun luvut syöttää Exceliin tai Google Sheetsiin kerran vuodessa ja piirtää aineistosta graafin, näkee selkeästi miten kissanpäivät vääjäämättä lähestyvät.

Käppyrän kehityksestä ja kulmakertoimesta voi sitten koittaa approksimoida, milloin tuottokäyrä leikkaa ja ylittää kulukäyrän. Ja – tadaa – meillä on arvio eläkkeen alkamisajankohdasta.

Itse asiassa olen tähän ideaan perustuvia seurantagrafiikoita nähnyt useammassakin blogissa, mutta en tähän hätään muista missä. Joten lisää linkki kommentteihin jos tiedät hyvän esimerkin.

Laskennallisten 4%:n pääomatulojen sijaan vertailulukuna voi mielestäni käyttää myös todellisia pääomatuloja, jos varallisuus on sijoitettuna kassavirtaa, kuten osinkoja tai vuokratuloja, vakaasti ja ennustettavasti tuottaviin kohteisiin. Totuudenmukaisimpaan lopputulokseen pääsemiseksi, tuotto on parasta laskea auki sijoituskohteittain. Oma laskelmani näyttää tällä hetkellä seuraavalta:

  • Sijoitusasunto nro1 € 7.800 (ei kassavirtaa, vaan lainan lyhennystä)
  • Kiinteistörahasto € 450
  • Vuokratuottokohde € 2.250
  • Osingot pörssiosakkeista € 400
  • Indeksirahastot € 5.550 (laskennallinen, 5% markkina-arvosta)
  • Yhteensä € 16.450

Summasta täytyy vähentää vielä verot, jolloin nettona käteen jää suuruusluokkaa € 11.500 vuodessa tai €/kk 960.

Indeksirahastojen laskennallisena tuottona olen käyttänyt 5%, koska 4%:n sääntö on jo nettorahaa. Rahasto-osuuksia lunastaessa pääomatuloveroa ei tarvitse maksaa 30% lunastettavasta summasta. Syynä on se, että veroa maksetaan vain voitosta. Jos teen € 5.550 lunastuksen, maksan veroja hankintameno-olettamalla laskettuna enimmillään € 1.332 eli 24% koko summasta. Todellisuudessa vero tulee olemaan pienempi, koska alkuperäisellä hankintahinnalla laskettuna myös voitto on todennäköisesti pienempi. Ja yli 10 vuoden sijoituksista hankintameno-olettama on tuplasti suurempi, jolloin vero puolittuu 12 prosenttiin lunastettavasta kokonaissummasta.

Joka tapauksessa näin laskettuna pääomatuloni ovat jokseenkin samalla tasolla nykyisten kulujeni kanssa. Eläkkeelle siirtyminen ei kuitenkaan häämötä vielä ihan nurkan takana, vaan on paikallaan tehdä pari huomiota:

  • Sijoitusasunnon tuomat tulot eivät näy pankkitililläni käytettävissä olevana rahana, vaan lainan lyhenemisenä ja nettovarallisuuden kasvuna.
  • Tällä hetkellä elän jonkin verran alle tekemäni budjetin.
  • Kuluni tulevat erittäin todennäköisesti kasvamaan lähivuosina elämäntilanteen kehittyessä seuraavaan vaiheeseen.
  • Velattomassa omistusasunnossa eläessäkin tuleviin remontteihin pitää varautua. Hoitovastike ei mitenkään riitä kattamaan tulevia suurempia taloyhtiön remontteja. Tämä ei näy nykyisissä luvuissani. Asumiskustannukset tulevat siis kasvamaan tämän hetken tasosta.
  • Myös auton ikääntyessä sen huoltokulut kasvavat. Puhumattakaan välirahasta, jos auton haluaa jossain vaiheessa päivittää uudempaan.

Sitä ei käy kuitenkaan kiistäminen, että taloudellinen tilanteeni on jo nykyisellään erittäin hyvä. Tarvittaessa voisin heittäytyä vapaaherraksi ainakin muutamaksi vuodeksi syömättä lainkaan pääomaani. Siirto olisi mahdollinen luopumalla autosta, jolloin kuukausittaiset kulut tippuisivat noin € 200. Jo pelkkä auton omistaminen on kallista, aivan niin kuin on sen käyttäminen.

Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto ja pitkälle sapattivapaalle jäämisen mahdollistava siirto olisi laittaa nykyinen asunto vuokralle ja lähteä kiertämään maailmaa polkupyörällä, kuten Taneli Roininen on tehnyt. Luulenpa, että pääomatuloja kertyisi moninverroin enemmän kuin kuluja tien päällä pyörän ja teltan kanssa yksinkertaisesti eläen ja askeettisesta elämäntyylistä nauttien. Ajatus tuntuu oikeasti kutkuttavalta. Elämänmuutos olisi kyllä melkoinen, sitä ei käy kiistäminen. Mutta jokin tuon tyyppinen seikkailu pitää kokea ennen kuin on liian myöhäistä.

Kuukausikatsaus 04-2019

Vapaus on taas yhden kuukauden lähempänä ja on aika julkaista kuukausikatsaus tuloista, kuluista sekä netto- ja sijoitusvarallisuuden kehittymisestä. Raportti edustaa henkilökohtaisia lukujani kahden hengen taloudessa. Pyrin pitämään raportin formaatin samana kuukaudesta toiseen, jotta kuukausien vertailu toisiinsa on helppoa.

Tulot

  • Nettopalkka € 3.461
  • Pääomatulot € 1.096
  • Yhteensä € 4.557

Kulut

  • Asuminen € 138, josta lainan lyhennyksen osuus € 0
  • Ruoka € 316
  • Liikkuminen € 189
  • Media € 44
  • Muut € 199
  • Yhteensä € 885 (€ 885 ilman asuntolainan lyhennystä)

Säästö € 3.672 / 80,6 % (€ 3.672 / 80,6 % jos asuntolainan lyhennystä ei katsota kuluksi)

Nettovarallisuuteni huhtikuun 2019 lopussa oli yhteensä € 305.655 (+4.697), josta € 244.852 (+2.608) on sijoitusvarallisuutta. Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti (suluissa muutos kuukauden aikana):

  • € 8.341 tileillä (+2.089)
  • € 124.497 osakemarkkinoilla (+2.499)
  • € 118.670 kiinteistömarkkinoilla (+209)
  • € 1.685 korkosijoituksissa (-100)
  • € 52.462 kiinni omassa asunnossa (+0)

Yhteenveto ja keskeisimmät huomiot:

  • Asuntolainan lyhennykset loppuivat, kun muutin halvempaan, velattomaan asuntoon ja laitoin aiemman kodin vuokralle.
  • Sijoitusasunnosta saamani vuokratulo ei näy tämän kuukausiraportin tuloissa ja menoissa, koska vuokra uppoaa vastikkeeseen ja lainan lyhennykseen. Lainan lyheneminen näkyy kuitenkin sijoitus- ja nettovarallisuuden kasvuna.
  • Aloitin uudessa työssä, jonka myötä ansiotulot nousivat hivenen ja ovat jatkossa tasaisemmat kuukaudesta toiseen.
  • Pääomatulot olivat tavanomaista muhkeammat huhtikuulle painottuvien osinkotulojen ansiosta.
  • Ruokakulut kohosivat aiemmasta ja tulevat vielä jatkossa nousemaan ravintolassa nautittujen lounaiden johdosta.
  • Muut kulut -kategoria sisälsi vaateostoksia € 150 edestä.
  • Huhtikuuhun mahtui metsätöiden tekoa ja pienimuotoista uuden kodin ehostusta, useita kävelylenkkejä metsäpoluilla, lukuisia yhteisiä aterioita ja kahvituokioita ystävien ja sukulaisten kanssa sekä veroilmoituksen täydennys.

Näin kasvatin sijoitusvarallisuuttani 79.000 eurolla yhdessä kuukaudessa

Taloudellista vapautta tavoiteltaessa yksinkertainen peukalosääntö sanoo, että varallisuutta pitäisi olla 25 kertainen määrä suhteessa yhden vuoden kaikkiin menoihin. Jos eläminen maksaa tuhat euroa kuukaudessa eli € 12.000 vuodessa, varallisuutta pitää olla € 300.000 (12.000 * 25 = 300.000). Kun saat verojen jälkeen 4%:n tuoton tuolle € 300.000, se tekee juuri vuoden kulujen verran ja voit elää pääoman tuotolla tekemättä palkkatöitä.

Tästä tullaankin siihen, että varallisuuden pitää olla sijoitettuna ja takomassa tuottoa. Edes miljoonan euron velaton asunto ei tuota mitään, vaan pikemminkin päin vastoin aiheuttaa kuluja yhtiövastikkeen ja muiden ylläpito- ja käyttömaksujen muodossa. Korkea nettovarallisuus ei siis itsessään takaa vapaata hippielämää, vaan raha pitää laittaa tekemään töitä. Työtä tekevä osuus nettovarallisuudesta on sijoitusvarallisuus. Sen määrää ja osuutta kokonaisvarallisuudesta pitäisikin pyrkiä kasvattamaan jatkuvasti.

Sitten itse asiaan. Vielä helmikuussa 2019 sijoitusvarallisuuteni oli € 162.593. Kuukautta myöhemmin eli maaliskuun lopussa 2019 sijoitusvarallisuuteni oli pompannut aivan uudelle tasolle ollen € 242.244. Tämän siirron myötä nousen jonkinlaisena esikuvana pitämäni P.Ohatta-bloggari Mikko Vikmanin kanssa samaan suuruusluokkaan.

Sijoitusvarallisuuteni kasvoi käsittämättömät € 79.651 vain yhdessä kuukaudessa!

Miten ihmeessä näin radikaali muutos on mahdollinen?

Räjähdysmäinen kasvu perustuu lähes yksinomaan asumisratkaisuun. Vielä muutama viikko takaperin asuimme paremman puoliskoni kanssa pääkaupunkiseudulla pienessä kaksiossa, joka on ASP-lainalla ostamani ja kokonaan omistamani ensiasunto. Nyt muutimme pienemmälle paikkakunnalle huomattavasti edullisempaan asuntoon, jonka omistamme puoliksi.

Ennen muuttoa minulla oli kodissamme kiinni € 60.257 omaa rahaa. Ja kun asunnon arvo oli noussut ostohetkestä € 30.000, todellisuudessa omiin seiniin oli sidottuna € 90.257. Siirsin summan osaksi sijoitusvarallisuuttani laittamalla asunnon vuokralle huhtikuun alusta lukien.

Sijoitusvarallisuus ei kuitenkaan noussut koko € 90.257 edestä, koska olin kirjannut uudesta asunnostamme jo joulukuussa maksamani kauppahinnan ensimmäisen erän € 14.878 sijoitusvarallisuuteen. Nyt se piti siirtää sijoituksista oman asunnon puolelle. Käytin tällaista kirjaustapaa, koska oli selvää ettemme missään nimessä tarvitse kahta asuntoa omaan käyttöömme, ja muuton koittaessa aiempi asunto päätyisi sijoituskäyttöön.

Näin ollen asumisratkaisun yhteisvaikutukseksi sijoitusvarallisuuteen saadaan € 75.379. Loppuosa € 4.272 (79.651 – 75.379) sijoitusvarallisuuden kasvusta selittyy osakekurssien liikkeillä kohti koillista.

Uudesta asunnosta minun osuuteni on € 52.462 + pieni velkaosuus. Rahoitin oman osuuteni asunnosta suureksi osaksi syömällä pankkitilillä olevia säästöjäni sekä lunastamalla osakerahasto-osuuksia.

Toinen tapa ajatella asiaa on, että vähensin omassa asunnossa kiinni olevan rahan määrää € 37.795, minkä lisäksi kasvatin sijoitusvarallisuutta siirtämällä käteissäästöistä € 37.370 sijoitusasuntoon.

Tehdyn ratkaisun myötä ensiasunnostani tuli ensimmäinen sijoitusasuntoni ja minusta asuntosijoittaja. Toki olen sijoittanut kiinteistöihin jo aiemmin, mutta toisessa muodossa. Aiemmin myös summat ovat olleet huomattavasti pienempiä eikä velkavipua ole ollut lainkaan. Riski on siis kasvanut selvästi.

Vuokralaisen löytäminen sujui kuitenkin helposti ja ensimmäinen vuokra on jo kilahtanut tililleni. Kaikki on siis mennyt tähän asti hyvin. En myöskään usko, että vuokranantajana toimiminen tulee työllistämään minua kovinkaan paljoa.

Seuraavaksi ratkaistavaksi tulee, miten kirjaan vuokratulot kuukausikatsauksiini. Nykyisillä lainaehdoilla, erityisesti laina-ajalla, vuokra kattaa juuri ja juuri yhtiövastikkeen sekä lainan koron ja lyhennyksen. Verot minun pitää maksaa omasta pussista.

Miten sinä kirjaat vuokratulot kuukausiraporttiisi?

Kuukausikatsaus 03-2019

Vapaus on taas yhden kuukauden lähempänä ja on aika julkaista kuukausikatsaus tuloista, kuluista sekä netto- ja sijoitusvarallisuuden kehittymisestä. Raportti edustaa henkilökohtaisia lukujani kahden hengen taloudessa. Pyrin pitämään raportin formaatin samana kuukaudesta toiseen, jotta kuukausien vertailu toisiinsa on helppoa.

Tulot

  • Nettopalkka € 1.648
  • Pääomatulot € 106
  • Yhteensä € 1.754

Kulut

  • Asuminen € 706, josta lainan lyhennyksen osuus € 661
  • Ruoka € 285
  • Liikkuminen € 463
  • Media € 23
  • Muut € 110
  • Yhteensä € 1.586 (€ 925 ilman asuntolainan lyhennystä)

Säästö € 168 / 9,6 % (€ 829 / 47,3 % jos asuntolainan lyhennystä ei katsota kuluksi)

Nettovarallisuuteni maaliskuun 2019 lopussa oli yhteensä € 300.958 (+34.486), josta € 242.244 (+79.651) on sijoitusvarallisuutta. Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti (suluissa muutos kuukauden aikana):

  • € 6.252 tileillä (-37.370)
  • € 121.998 osakemarkkinoilla (+3.611)
  • € 118.461 kiinteistömarkkinoilla (+76.040)
  • € 1.785 korkosijoituksissa (+0)
  • € 52.462 kiinni omassa asunnossa (-7.795)

Yhteenveto ja keskeisimmät huomiot:

  • Nettovarallisuus otti valtavan loikan ja sinkoutui yli 300.000 euroon. Harppauksen taustalla on asunnon arvon korjaaminen vastaamaan todellista markkinahintaa, kuten kirjoitin aiemmin.
  • Ja mikä merkittävintä, sijoitusvarallisuus otti vielä nettovarallisuuttakin valtavamman hypyn ylöspäin. Tämä on nyt se peliliike, josta mainitsin tammikuun katsauksessa. Kyseessä on sen verran mielenkiintoinen siirto, että se on ehdottomasti oman postauksensa arvoinen juttu, joten raportoin asiasta jossain vaiheessa erillisenä kirjoituksena. Edit 13.4.2019: peliliike-postaus lisätty.
  • Liikkumiseen liittyvät kulut loikkasivat huomattavasti ylöspäin – onneksi vain väliaikaisesti. Maaliskuulle osui nimittäin auton huolto ja tavallista enemmän ajoa.
  • Muut kulut muodostuvat pääasiassa erään harrastukseni vuosimaksusta.
  • Maaliskuussa ei ollut kovin paljoa vapaa-ajan rientoja. Ystäviä ja sukulaisia tuli kuitenkin tavattua ja kevätauringosta nautittua.

Välittäjän arvio asunnon hinnasta

Olen muuttamassa toiselle paikkakunnalle ja sen myötä luonnollisesti miettinyt nykyisen asunnon myyntiä. Koska merkittävä osa varallisuudestani on sitoutunut asuntoon, seuraan alueen asuntomarkkinoita tiiviisti.

Suosittelen jokaiselle (kerros- tai rivitalossa asuvalle) omistusasujalle vähintäänkin korvamerkinnän tekemistä Oikotien talosivun kautta, jolloin saat sähköpostiisi tiedon aina, kun taloyhtiöstä tulee uusi asunto myyntiin tai vuokralle. Toinen tapa on pitää nettiselaimen välilehdellä sopivilla, tarpeeksi tiukoilla, kriteereillä olevaa Oikotien ja/tai Etuoven hakua auki, ja päivittää hakutulokset kerran päivässä. Ja voihan tämänkin toteuttaa hakuvahtina. Päivittäinen seuranta on tietysti talon korvamerkintään verrattuna työläämpää, mutta antaa vastapainoksi tarkemman kuvan alueen tarjonnasta ja pyyntihinnoista.

Asuntoilmoituksissa puhutaan tosiaan vain pyyntihinnoista. Toteutuneet kauppahinnat ovat eri asia. Tavalliset tallaajat voivat seurata asuntokauppojen todellisia hintoja, joilla asunnot vaihtavat omistajaa, Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämän asuntojen hintatiedot -palvelun kautta.

Asuntojen välittäjillä on lisäksi käytössään alan yhteinen hintatietopalvelu, josta he näkevät toteutuneet kaupat vielä hieman tarkemmin, katuosoitteittain eli käytännössä taloyhtiöittäin. Tiedot perustuvat siihen, että jokainen välittäjä kirjaa tekemänsä kaupat järjestelmään. Ilman välittäjää tehtyjä (eli rakennusliikkeiden itse myymiä uudiskohteita sekä yksityisten myy-se-itse -myyjien) kauppoja hintatiedoissa ei ole.

Koska halusin saada mahdollisimman tarkan kuvan, minkä arvoinen asuntoni on ja kuinka paljon pätäkkää asunnon myynti toisi tililleni, soitin muutamalle välittäjälle ja kutsuin heidät kylään.

Ensimmäinen kiinteistönvälittäjä näytti padilta alueen toteutuneita hintoja. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, että toteutuneita hintoja enemmän myyntihintaan vaikuttaa naapurustossa parhaillaan myynnissä olevat asunnot. Ja onhan se tietysti aivan totta, että juuri nyt myynnissä olevat asunnot ovat ostajalle ne aidot vaihtoehdot, joiden välillä tehdään vertailua. Samasta yhtiöstä vuotta aiemmin myynnissä ollutta asuntoa kun ei voi enää ostaa. Hän arvioi toteutuvan hinnan asettuvan € 205.000 – 215.000 haarukkaan.

Toinen välittäjä oli puolestaan tulostanut listan viimeisen muutaman vuoden aikana yhtiöstä myydyistä suurin piirtein samankokoisista asunnoista. Ja piti visusti huolen, että vain näytti listaa minulle, ja vei sen mennessään. Hänen suunnitelmansa oli asettaa hintapyynti € 217.000, ja pitää mahdollisimman paljon yksityisesittelyjä ennen kahden viikon kuluttua pidettävää varsinaista ensiesittelyä. Näin toimimalla toteutuvan kauppahinnan pitäisi kuulemma olla hyvin lähellä pyyntiä.

Näiden kiinteistönvälittäjien tekemien hinta-arvioiden pohjalta päivitän nettovarallisuuslaskelmaani asunnon arvoksi varovaisuuden periaatetta noudattaen alarajan mukaisen € 205.000. Viiden vuoden takaisen ostohinnan, jolla asunto on tähän asti ollut arvostettu, ollessa € 175.000 nettovarallisuuteni pompahtaa kertaheitolla € 30.000. Varsin mukava arvonnousu!

Kuukausikatsaus 02-2019

Vapaus on taas yhden kuukauden lähempänä ja on aika julkaista kuukausikatsaus tuloista, kuluista sekä netto- ja sijoitusvarallisuuden kehittymisestä. Raportti edustaa henkilökohtaisia lukujani kahden hengen taloudessa. Pyrin pitämään raportin formaatin samana kuukaudesta toiseen, jotta kuukausien vertailu toisiinsa on helppoa.

Tulot

  • Nettopalkka € 2.745
  • Pääomatulot € 2.152
  • Yhteensä € 4.897

Kulut

  • Asuminen € 706, josta lainan lyhennyksen osuus € 656
  • Ruoka € 270
  • Liikkuminen € 73
  • Media € 58
  • Muut € 164
  • Yhteensä € 1.270 (€ 614 ilman asuntolainan lyhennystä)

Säästö € 3.627 / 74,1 % (€ 4.283 / 87,5 % jos asuntolainan lyhennystä ei katsota kuluksi)

Nettovarallisuuteni helmikuun 2019 lopussa oli yhteensä € 266.472 (+9.246), josta € 162.593 (+739) on sijoitusvarallisuutta. Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti (suluissa muutos kuukauden aikana):

  • € 43.622 tileillä (+7.851)
  • € 118.387 osakemarkkinoilla (+739)
  • € 42.421 kiinteistömarkkinoilla (+0)
  • € 1.785 korkosijoituksissa (+0)
  • € 60.257 kiinni omassa asunnossa (+656)

Yhteenveto ja keskeisimmät huomiot:

  • Suurin osa pääomatuloista on firmastani nostamia osinkoja. Eli niitä kuuluisia ”verovapaita” osinkoja, joista veroja on maksettu vaivaiset 26%.
  • Kohonneita mediakuluja selittää muun muassa potkujen myötä menettämäni puhelinetu. Joudun siis jatkossa maksamaan puhelinlaskun korkeimman omakätisesti.
  • Muissa kuluissa on harrastus- ja jäsenmaksuja sekä pieni kodin ehostukseen liittyvä hankinta.
  • Käteisen määrä kasvoi nostamieni osinkojen lisäksi osakerahastojen lunastusten jatkuessa. Kurssinousun myötä osakemarkkinoille sijoitettu varallisuus kasvoi lunastuksista huolimatta.
  • Helmikuulle mahtui kaksi treffi-iltaa sisältäen ravintolaillalliset oheisohjelmineen, kaksi viikonloppureissua hieman kauempana asuvien sukulaisten luokse, kaksi koti-illallista kaveriporukalla ja kaksi työhaastattelua. Varsin mukavasti säpinää siis.

Kuukausikatsaus 01-2019

Vapaus on taas yhden kuukauden lähempänä ja on aika julkaista kuukausikatsaus tuloista, kuluista sekä netto- ja sijoitusvarallisuuden kehittymisestä. Raportti edustaa henkilökohtaisia lukujani kahden hengen taloudessa. Pyrin pitämään raportin formaatin samana kuukaudesta toiseen, jotta kuukausien vertailu toisiinsa on helppoa.

Tulot

  • Nettopalkka € 0
  • Pääomatulot € 106
  • Yhteensä € 106

Kulut

  • Asuminen € 735, josta lainan lyhennyksen osuus € 656
  • Ruoka € 304
  • Liikkuminen € 211
  • Media € 1
  • Muut € 82
  • Yhteensä € 1.333 (€ 677 ilman asuntolainan lyhennystä)

Säästö € -1.227 / na % (€ -571 / na % jos asuntolainan lyhennystä ei katsota kuluksi)

Nettovarallisuuteni tammikuun 2019 lopussa oli yhteensä € 257.226 (+9.259), josta € 161.854 (+5.128) on sijoitusvarallisuutta. Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti (suluissa muutos kuukauden aikana):

  • € 35.771 tileillä (+3.474)
  • € 117.648 osakemarkkinoilla (+4.907)
  • € 42.421 kiinteistömarkkinoilla (+221)
  • € 1.785 korkosijoituksissa (+0)
  • € 59.601 kiinni omassa asunnossa (+656)

Yhteenveto ja keskeisimmät huomiot:

  • Osakesalkun arvo nousi lähes viidellä tonnilla siitä huolimatta, että lunastin kahdesta osakerahastosta yhteensä € 3.373. Lopetin kuukausittaiset lisäostot ainakin toistaiseksi.
  • Ansiotulot olivat pyöreä nolla, kuten myös työpaikalla vietetty aika. Jäin siis vuoden vaihteessa täysin yllättäen työttömäksi. Tulen saamaan työttömyyskorvausta, mutta TE-toimiston ja työttömyyskassan byrokratia kestää oman aikansa. Tällaisessa tilanteessa puskurirahasto tulee tarpeeseen.
  • Tammikuussa maksuun tulivat tavallisesta poikkeavina erinä vakuutukset sekä hammaslääkärikäynti, mitkä selittävät aiempiin kuukausiin verrattuna aavistuksen verran suurempia kuluja.
  • Kuukauden aikana ei tullut tehtyä oikein mitään normaalista poikkeavaa. Nautin yksinkertaisesta elämästä. Kävin hiihtämässä ja ulkoilemassa keskellä arkipäiviä (työttömän luksusta), luin kirjoja sekä jlcollinsnh-blogia, johon tutustumista suosittelen lämpimästi jokaiselle indeksisijoittamisesta kiinnostuneelle. Sain myös kahlattua läpi ja siivottua valokuva-albumini, minkä tekemiselle ei koskaan aiemmin ole tuntunut löytyvän aikaa.
  • Lisäksi olen miettinyt ja tehnyt laskelmia mahdollisista peliliikkeistä, joiden avulla voin parantaa taloudellista tilannettani merkittävästi. Kirjoitan näistä tarkemmin, kun suunnitelmat nytkähtävät toteutusvaiheeseen toivottavasti kevään edetessä.

Palkkakehitykseni KTM:ksi valmistumisen jälkeen

Olen kirjannut ylös palkkatuloni koko siltä ajalta, kun olen tehnyt töitä täysipäiväisesti KTM:ksi valmistumisen jälkeen eli tammikuusta 2012 lähtien. Ajattelin, että vastavalmistuneen kauppatieteiden maisterin palkka ja palkkakehitys saattaisivat kiinnostaa lukijoita, joten lyödään luvut tiskiin.

 

vastavalmistunut-ktm-palkkakehitys

 

Vuosi Netto Brutto Netto/brutto
2012 37 800 61 000 62,0%
2013 32 900 50 900 64,6%
2014 37 600 58 800 63,9%
2015 38 000 60 600 62,7%
2016 50 000 83 800 59,7%
2017 51 700 89 400 57,8%
2018 47 500 77 800 61,1%

 

Nämä tulot on tienattu yksityisellä sektorilla provisiopalkattua myyntityötä tekemällä.

Palkkakäyrä ei osoita tasaisesti koilliseen, vaan on vaihdellut eri vuosina voimakkaasti. Pelkkä työkokemuksen ja -vuosien kertyminen eivät automaattisesti nosta palkkatasoa. Itse asiassa ansiotuloni olivat ensimmäisenä vuotena suuremmat kuin kolmena seuraavana! Nuoruuden innokkuudella ja energialla voi siis päästä hyviin ansioihin.

Suomessa on vaikeaa rikastua palkkatyötä tekemällä. Sen osoittavat hyvin vuosien 2015, 2016 ja 2017 luvut. Vuonna 2016 bruttopalkka on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna € 23.200, mutta nettopalkka ”vain” € 12.000. Ansaituista lisäeuroista käteen on jäänyt 51,7%.

Kun vuonna 2017 bruttopalkka on vielä noussut € 5.600, nettopalkka on kasvanut enää € 1.700. Nyt ansaituista lisäeuroista omaan käteen on jäänyt vaivaiset 30,4%! Verotuksen progressio onkin voimakkaampi kuin yllä olevan taulukon netto/brutto -sarake antaa pikaisella silmäyksellä ymmärtää.

Näin voimakkaan progressiivinen verotus ei kannusta kovapalkkaisia eri alojen huippuammattilaisia tekemään töitä yhtään enempää kuin on ”pakko”, vaan pikemminkin päin vastoin ajaa nämä ihmiset downshiftaamaan tai lähtemään veropakolaisiksi.

 

Kuukausikatsaus 12-2018

Vapaus on taas yhden kuukauden lähempänä ja on aika julkaista kuukausikatsaus tuloista, kuluista ja nettovarallisuuden kehittymisestä. Pyrin pitämään raportin formaatin samana kuukaudesta toiseen, jotta kuukausien vertailu toisiinsa on helppoa.

Tulot

  • Nettopalkka € 3.307
  • Kulukorvaukset € 0
  • Pääomatulot € 106
  • Yhteensä € 3.412

Kulut

  • Asuminen € 706, josta lainan lyhennyksen osuus € 658
  • Ruoka € 285
  • Liikkuminen € 128
  • Media € 1
  • Muut € 71
  • Yhteensä € 1.191 (€ 533 ilman asuntolainan lyhennystä)

Säästö € 2.221 / 65,1 % (€ 2.879 / 84,4 % jos asuntolainan lyhennystä ei katsota kuluksi)

Nettovarallisuuteni joulukuun 2018 lopussa oli yhteensä € 247.967 (-5.816), josta € 156.726 (+4.807) on sijoitusvarallisuutta. Tarkemmin jaoteltuna varallisuuteni jakautuu seuraavasti (suluissa muutos kuukauden aikana):

  • € 32.297 tileillä (-11.281)
  • € 112.741 osakemarkkinoilla (-10.071)
  • € 42.200 kiinteistömarkkinoilla (+14.878)
  • € 1.785 korkosijoituksissa (+0)
  • € 58.944 kiinni omassa asunnossa (+658)

Yhteenveto ja keskeisimmät huomiot:

  • Palkkaa tuli joulubonuksen myötä varsin mukavasti ja pottia kasvattivat entisestään 327 euron veronpalautukset.  Kilometrikorvausten saanti siirtyi joulukuulta tammikuun puolelle. Kuukauden aikana syntynyt reilun parin tonnin säästö ei näy vielä varallisuudessani, koska en siirtänyt sitä käyttötililtäni säästö-/sijoitustilille, enkä huomioi käyttötilini saldoa nettovarallisuuden laskennassa.
  • Neuvottelin asuntolainan marginaalin pienemmäksi, jonka tuloksena tililtä lähtevä kuukausittainen maksuerä pieneni samaan aikaan kun lyhennyksen määrä kasvoi aiempaan verrattuna.
  • Osakemarkkinat jatkoivat luisuaan ja sijoitussalkku suli edelleen tehdyistä lisäostoista huolimatta. Kuukauden – ja itse asiassa koko vuoden – selkeästi suurimpana peliliikkeenä siirsin rahaa käteisestä kiinteistöihin. Lisäksi myin välipäivinä verotuksellisista syistä tappiolla olevia osakkeita.
  • Joulukuussa oli kahdet pikkujoulut, joista toiset menivät kokonaisuudessaan firman piikkiin. Lisäksi nautimme vaimokkeen kanssa kaksi illallista ravintolassa, joista toisen pitkän kaavan mukaan aina alkudrinkkeistä lähtien. Joulukuulle osuivat myös joulunvietto sukulaisten joulupöydästä toiseen kiertäen sekä uudenvuodenbileet kaveripariskunnan luona. Menoa, vilskettä ja vipinää oli siis enemmän kuin tarpeeksi.
  • Kulut pysyivät kaikista riennoista huolimatta hyvin kontrolissa. Ulkoruokinnat maksoimme talouskukkarosta. Tein oman sukuni kanssa joululahjoista nollasopimuksen ja puolison kanssa vaihdettiin yhdet lahjat, jotka olivat molemmat aineettomia elämyslahjoja. Antamani lahja toteutuu ja tulee maksuun vasta myöhemmin keväällä. Pyrimme kulutuksessa muutenkin kohti zero waste -mallin mukaista elämäntapaa, joskaan ei nuttura kireällä ja aiheesta ylimääräistä stressiä ottamatta.